Sunday, April 29, 2012

Inhottavinta Australiassa

Ulkosuomalaisblogeissa on kiertämässä haaste, jossa kerrotaan kolme ärsytyksenaihetta uudessa (tai vanhassa, miten sen nyt ottaa) kotimaassa. Ainakin Olipa Kerran Pariisin Riina ja Stockholm by Men Veera ovat ottaneet osaa. Näitä oli muuten kauhean mukava lukea! 

Ajattelin ihan oma-aloitteisesti osallistua haasteeseen. Aikalailla australialaistuneena ärsytyksen aiheet ovat vuosi vuodelta onneksi vähentyneet. Mutta kyllä silti on mahdollista löytää kolme asiaa, jotka yhä ottavat pattiin.

1)      It all comes with chips.
Australialaiset kilpailevat tiukasti Yhdysvaltojen kanssa lihavimman kansan tittlelistä. Muistan niin selvästi ensimmäisen vuoteni täällä, jolloin jaksoin vielä joka kerran äimistyä siitä, kuinka mihin tahansa ruokalajiin sujautetaan monessa paikassa “luonnolliseksi” lisukkeeksi ranskalaiset perunat.

“What can I get you?”
“I’d like the vegetarian lasagne/greek salad/moussaka/falafel/pumpkin soup, thanks.”
“Would you like chips with that?”
“??? Er, no thanks (why the hell would I?)”

Hienommissa ravintoloissa chipsejä ei tietenkään tungeta mukaan, mutta lounas- ja arkiravintoloissa kyllä. Pahinta tässä on se, että aikaisemmin (lue: ennen tänne muuttoa) en syönyt ranskalaisia oikeastaan ollenkaan, mutta nyt niitä on tullut syötyä vuosien aikana ihan liikaa ja syytän niistä vyötärön pelastusrengasta!

Sydämestä ottaa myös ne lukemattomat kerrat, kun näkee ihan pikkukersoja lastenrattaissa Mäkkärin kokis ja ranskalaiset sylissä. Onko heillä edes mahdollisuutta oppia, mikä on terveellistä? 

Tässä maassahan kasvavat vaikka minkälaiset hedelmät ja vihannekset ympäri vuoden, eli kaikenlaista tuoretta ja herkullista on kyllä tarjolla, ja voisi vaikka itsekin kasvattaa.

2)      Koulut


Edellisestä joustavasti seuraavaan ärsytyksen aiheeseen. Kun on itse käynyt koulu-uransa ruokaloiden terveellisten ruokaympyröiden ja –pyramidien varjossa, eivät monet  australialaiskoulut vakuuta.

Yleensäkin koulutusta ei arvosteta ollenkaan niin paljon kuin urheilua ja se näkyy investoinneissa. Tasoerot ovat valtavat osavaltioittain, alueittain ja kaupunkien sisällä. Erot yksityisten ja julkisten koulujen rahoituksen ja resurssien välillä ovat suuret. Jotenkin on todella vaikeaa sisäistää se, että täytyy todella ajatella sitä, mihin kouluun lapsensa voi/kannattaa laittaa. Tämä vaikuttaa myös asumiseen, koska on asuttava koulun sisäänottoalueella. Onneksi olemme olleet tässä asiassa tähän saakka onnekkaita.

Koulujen heikko laatu yhdistettynä koulutuksen nimelliseen arvostukseen aiheuttaa sen, että koko maa vilisee kirjoitusvirheitä. Aaargh! Meni ainakin kaksi-kolme vuotta siihen, että mielessä ei kuohahtanut aina kun kaduilla mainostettiin sitä sun tätä järkyttävin kirjoitusvirhein. Nyt on kielinatsi minussa hiljentynyt, ja aussimalliin usein totean, että kyllähän tuosta nyt ymmärtää kuitenkin, mistä on kyse… Mutta onhan se aika järkyttävää, että monet eivät osaa kirjoittaa omaa kieltään oikein.

 Kouluihin tehdään omat eväät, mikä on helpotus luettuani kanttiinin ruokalistaa. Ne vanhemmat, jotka eivät ehdi/halua värkätä lounaita kotona, voivat ostaa kanttiinista “terveellisiä” lounaita lapsilleen. Nyt ihan viimeaikoina on ruokalistoja alettu ‘terveellistää’. Täällä listan ruoat on jaettu kolmeen ryhmään: vihreät, oranssit ja punaiset. Vihreät ovat sellaisia, joita voisi syödä joka päivä, oransseja silloin tällöin, punaisia harvoin. Kysyn vain: miksi nuo punaiset edes ovat koulun ruokalistalla? 

3)      Kulutusjuhlat
Kierrätystä ei ole kaikkialla ja olisi todella hienoa, jos tännekin saataisiin pullonpalautus (nimimerkillä: työmatkat maanantaisin lasinsirpaleilla päällystetyillä teillä pyöräilevä). Kaupoissa ostokset pakataan kassahenkilöiden toimesta (kiitos!), mutta muovipusseissa ei säästellä. Pussit voi kierrättää isoissa kaupoissa, mutta aika harvinaista näyttää tuo kierrätys olevan.

Ehkä Aasian läheisyys vaikuttaa siihen, että kaikenlaista roinaa ja riepua ja krääsää ja vempaimia on paljon tarjolla halpaan hintaan. Perusaussi ei osta hyvää harvoin, vaan halpaa usein. Vanhat ja tarpeettomat heitetään helposti roskikseen ja eikun uutta ostamaan! Jokaviikkoinen shoppailu megaostoskeskuksissa on suosittu harrastus.

Ooh, olipas helpottavaa saada nämä ärsytyksen aiheet ulos! Ehkä vielä yksityisautoilusta olisin voinut kirjoittaa, jos tilaa olisi riittänyt… Ja onneksi niitä hyviä juttuja on kuitenkin 10000000 jokaista inhokkia kohtaan. Jakaako näitä ylläolevia kukaan kanssani?

Photo: 'Coogee Beach' www.freeimages.co.uk






22 comments:

  1. Nyt on bloggerin asetuksissa jotain häikkää, eli siksi tuo tekstin asettelu on vähän vinksin vonksin. Yritän korjata heti kun mahdollista.

    ReplyDelete
  2. Kiitos tästä, oli kiinnostava lukea, sillä yleensä näistä asioista syytetään vain yhdysvaltalaisia. Mitä olisit sanonut autoilusta?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ooops, vastaus on tuolla alempana...

      Delete
  3. Olipa mielenkiintoinen! Ja tuo kulutusjuhlinta kuulostaa tutulta, sitä harrastetaan täällä Ranskassakin. Ihan viime aikoina on alettu joissain kaupoissa pyytää muovipusseista maksua, ennen niitä on jaettu miten sattuu, ja jaetaan monissa paikoissa yhä. Mitään palautusjärjestelmää ei ole esim. muovipulloille, ja niitä kuitenkin kuluu aivan järjettömiä määriä, kun monet ostavat juomavetensäkin pullovetenä (yleensä mielestäni ihan turhaa snobbailua,kun vesi on kuitenkin juomakelpoista). Ylipäänsä ihmisillä ei ole sellaista "ekologista refleksiä" niin kuin Suomessa yleensä, esim. jätteiden, liikkumisen ja kuluttamisen suhteen. Turhauttavaa!
    (hehe, sori, pääsin vähän vauhtiin...;) )

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jep, hyvin samanlaiselta kuulostaa tuossa suhteessa. Yksi iso kauppaketju on täällä siirtynyt maksullisiin muovikasseihin, jotka ovat jopa biohajoavia, hurraa! Juomapullot ovat täällä ihan valtava roskittaja, kun kuumalla säällä nestettä kuluu. Soft drinksit ja olut on monelle ihan jokapäiväsiä juomia, samoin pullotettu vesi. Onneksi isommissa paikoissa muovi ja lasi kierrätetään, mutta koska pulloissa ei ole samanlaista hienoa panttisysteemiä kuin Suomessa, monet pullot päätyvät koristamaan tienvierustoja. Täällähän on talous ollut sellaisessa nousukiidossa jo aika pitkään, ettei kukaan jaksa ajatella mitään tylsiä ympäristöjuttuja, kun on niin paljon tarjontaa ja millä ostaa.

      Delete
  4. Hei näitä oli todella mielenkiintoista lukea! Kiva kun laitoit eteenpäin, tykkään sun blogista muutenkin! :)
    terkuin Veera (Stockholm by me-blogista)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitti Veera. Joo, todella kiva lukea suomalaisnäkökulmasta noista erilaisista arjen ärsytyksistä maailmalla. :-)

      Delete
  5. Hanna: juu aussithan on usalaisten pikkuserkkuja monessa asiassa... Mutta onneksi on paljon ja isoja positiivisia erojakin. Yksityisautoilusta nopeasti: täällähän kukaan ei kävele, ellei ole pakko. Kaupunkisuunnittelu tehdään yksityisautoilua silmällä pitäen. Vain isoimmissa kaupungeissa on toimiva julkinen liikenne. Arkiliikennepyöräilijät (siis ei lycra-asuissa polkevat viikonloppukuntoilijat) ovat aika uusi juttu ja usein liikenteessä auotilijat ovat tosi huonokäytöksisiä fillaroijia kohtaan. Usein on käynnissä jonkinlainen bike war autoilijoiden ja pyöräilijöiden välillä. Mutta onneksi tämäkin on hitaaasti muuttumassa ja pyöräkaistoja on ilmestynyt sinne tänne. Ilmasto ja valtavat välimatkat tietenkin vaikuttavat tähän fillaroinnin suosioon, mutta kyllä ainakin 50% kaupungeissa asuvista voisi jättää priva-auton kotiin ja ehtiä pyörällä töihin jopa nopeammin kuin aamu- tai iltapäiväruuhkassa.

    ReplyDelete
  6. Näissäkin asioissa on kyllä isoja eroja Australian sisällä.. Itse en täällä Melbournessa ole kyllä törmännyt mihinkään ranskalaisten yli-innokkaaseen annosteluun. Sitäpaitsi sillon kun niitä syö, ne ovat IMO parempia kuin Suomessa ;) (YMMV).

    Kaupunkisuunnittelu tosiaan on melko autokeskeistä (etenkin exurbeissa), mutta eipä kyllä julkinen liikenne toimi missään päin maailmaa pienissä kaupungeissa hyvin, ei edes Suomessa.

    Riina tuossa kommentoi että Suomessa ihmisillä olisi "ekologinen refleksi", josta olen kyllä jokseenkin eri mieltä. Suomessa pullonpalautus toimii koska siitä maksetaan, eikä kierrätyskään ole kovin vahvoissa kantimissa suurien kaupunkien ulkopuolella. Koen ruohonjuuritason ympäristöajattelun olevan täällä hyvinkin voimakasta, riippuen toki varmasti piireistä missä liikkuu.. Paperin, pahvin, metallin yms kierrätyskin on paljon kätevämpää kuin Helsingissä asuessani.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ranskalaisten mainiosta mausta olen kyllä samaa mieltä, siksi ne ovatkin niin vaarallisia, ja täällähän on kyllä maailman parhaat fish'n'chips! Loput vastauksesta tuli sitten tähän alle, kun en tajunnut klikata replyta.

      Delete
    2. Vastaan nyt Samille kun minun kommenttiini viittasit. ;) Mun vertailumaani ovat Suomi+Ruotsi vs. Ranska, ja kyllä Pohjoismaissa ihmiset ovat ainakin tietoisia ekologisista kysymyksistä ihan toisella tavalla kuin täällä, myös pienemmillä paikkakunnilla (Hgissä en ole edes asunut). Ja asun täällä sentään Pariisissa.

      Delete
  7. Kyllä, ehdottomasti samaa mieltä, Australia on niin valtava eikä siksi pitäisi mistään yleistää. Olen asunut Australiassa neljässä osavaltiossa, suurkaupungeista out backiin ja siinä välillä.

    Pääkaupungeissa, ja varsinkin Melbournessa ja Sydneyssä, on vähiten ranskalaisten tuputusta, koska ruokakulttuuri on kehittyneempää ja vaihtoehtoja enemmän, mutta kun lähdet sieltä syrjemmäksi niin oman, toki subjektiivisen, kokemuksen mukaan ranskikset ovat ruokalistalla minkä tahansa kanssa.

    Muistaakseni esimerkiksi Jyväskylän ja Tampereen kokoisissa pikkukaupungeissa julkinen liikenne on paljon vilkkaampaa kuin samankokoisissa kaupungeissa Australiassa, siis keskimäärin. Ja totta kai poikkeuksia löytyy tämän kokoisesta maasta jälleen. Pyöräily hyötyliikuntana on aika lapsenkengissä ja iloissani olen huomannut kuinka asenteet ovat hiljakseen muuttuneet sen suhteen.

    Minusta Australian ympäristöjattelu on vielä suhteellisen pienen piirin hommia ja siellä varmasti voimakasta. Eikö Suomessa nimenomaan kierrätetä suurin osa pulloista ja paperista, siis yli 90%?

    Ei-ausseille tiedoksi, että Australiassa niillä paikkakunnilla, missä on kierrätys järjestetty, kotitalousjätteitä ei tarvitse lajitella sen kummemmin: kaikki kierrätettävä menee yhteen kierrätysroskikseen ja ei-kierrätettävä toiseen. Siksi biojätettä ei voikaan laittaa kierrätykseen, ellei siis itse omista kompostia tms.

    Minusta pullonpalautus olisi hieno systeemi tännekin. Palkkiollisena se toimii. (Etelä-Australiassa saa pulloista pienen palkkion, mutta palauttaminen on tehty sen verran hankalaksi, että ei moni lähde roudaamaan pullojansa harvoihin palautuspisteisiin).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Meinasin ympäristöajattelua hiukan laajemmin kuin pelkästään kierrätyksen osalta; aurinkoenergian hyödyntämistä niin veden lämmitykseen (todella yleistä), sähköntuotantoon (paljon on sitäkin, mutta ironisesti nimenomaan yksityisten taholta, ei valtion), luomuviljelyn yleisyyteen (Australiassa on koko maailman luomutuotannosta pinta-alalla mitattuna peräti 38%), maaperästä huolehtimiseen (Landcare-liike), permaculture-konseptiin jne. Kenties siksi kun Suomessa valtion taho tekee niinkin paljon, ajatellaan että ihmisten ei tarvitse - täällä se on vähän toisin päin; kun valtio ei ole näissä kunnostautunut, on ihmisten "ruohonjuuritason" toiminta paljon aktiivisempaa.

      Delete
    2. Kiitos Sami! Olet varmaan oikeassa tuossa valtion osassa asiaan. Täällähän eivät ympäristöasiat ole oikein suosiossa valtion tai osavaltioiden johdossa, vaan bisneksen ja teollisuuden ehdoilla mennään. Siksi minusta keskimäärin aussit eivät ympäristöasioista niinkään välitä. Muuten kai se heijastuisi myös johtoon?

      Oman tuttavapiirin otantaan perustuen minusta kyllä Suomessa ihan yksityiset ihmisetkin aika aktiivisesti nimenomaan kierrättävät, harkitsevat ostoksia enemmän ja liikkuvat lihasvoimin. Aurinkopaneelien vähyys on ymmärrettävää :-)

      Aurinkopaneeleista sen verran, että niihin on saatu Australiassa viimeaikoina valtion avustusta, ja paitsi saastuttamaton energia, myös sähkön eksponentiaalinen kallistuminen on vaikuttanut siihen, että yksityiset ovat asentaneet valtion avustuksella paneelit, mikä on tietenkin hienoa.

      En tiennyt tuosta luomutilastosta, kuulostaa loistavalta! Mutta mihin kaikki tämä luomutuotanto menee? Kaupoissa luomutiskit ovat kyllä aika minimaaliset, eikä luomu ole ainakaan valtamedian keskusteluissa ja promootiossa ollut aiheena piiitkään aikaan.

      Itse asun nyt kaupungissa, jossa ei ole julkista liikennettä eikä organisoitua kierrätystä. Ne ihmiset, joita ympäristöasiat kiinnostavat, kierrättävät sen vähän minkä voivat itse ja tuttavapiirissä. Kierrätys, matka- ja kulutusvalinnat ovat mielestäni sellaisia asioita, jolla yksityinen ihminen voi konkreettisesti päivittäisessä elämässä ympäristöön vaikuttaa.

      Kulutusjuhlat ärsyttävät minua kyllä edelleen, eikä siitä ainakaan vielä olla päästy yli eikä ympäri, että maailmassa aussit tuottavat eniten jätettä per henkilö usalaisten kanssa ja että yksityisautoilun tuottama hiilijalanjalki on täällä myös maailman huippuluokkaa.

      Delete
    3. Se mitä valtio tekee ja se mitä ihmiset haluavat tehdyksi eivät kyllä ole mitenkään suorassa suhteessa toisiinsa, mutta se lienee eri debatin paikka :)

      Olen hyvinkin tietoinen aurinkopaneelien tuista ja yleisestä tilanteesta, seuraan aihetta hyvinkin läheltä. Aurinkopaneelit Suomessa eivät itse asiassa ole ollenkaan niin hölmö idea kuin miltä äkkiseltään voivat kuulostaa; luonnollisesti talvella niistä ei olisi paljon iloa, mutta vuositasolla kylläkin.

      Selvästi asuinpaikalla - ja tietysti lähipiirillä - Australian sisällä on suurtakin merkitystä, koska itse olen kokenut että Australialaiset ovat merkittävästi vähemmän kulutusjuhlatyyppistä kansaa kuin esim. Yhdysvalloissa missä olen myös asunut. Suomessa kulutusjuhlaa hillitsee kokemukseni mukaan lähinnä "vapaasti" käytettävissä olevan rahan vähäisempi määrä ja korkeat hinnat, ei niinkään poikkeuksellisen korkeat ekologiset tavoitteet.

      Kokemukseni luomutuotteista on tyystin erilainen kuin sinulla; meilläpäin luomutuotteita löytyy hyvät valikoimat perusmarketeistakin (Coles, Woolies) ja naapurustossa on kävely/pyörämatkan päässä useampi luomutuotteisiin erikoistunut kauppa ja luomutuotteiden valikoima on parempi kuin olen missään muualla maailmassa nähnyt.

      Delete
    4. Politiikasta ei pitäisi alkaa vääntämään, mutta kyllä minusta yleensä länsimaisissa demokratioissa ihmisten halut ja valtion tekemiset korreloivat keskenään ainakin suunnilleen. Ei aina oma puolue voi voittaa, mutta enemmistön äänestämät ovat vallassa arvoineen. Australiassa vaikutusmahdollisuuksiakin on enemmän kun on sekä Federal ja State hallinto.

      Minusta on aika selvää, että ympäristökysymykset ovat täällä vielä vähemmistön juttu ja siksi on vieläkin olemassa oman kotikaupunkini kaltaisia paikkoja. Vihreä puolue on hitaasti noussut suosiossaan ja siellä on oikeasti älykästä jengiä, eli realistinen äänestysvaihtoehto on kyllä ollut olemassa niille, joille ympäristöasiat ovat tärkeitä. Olen iloinen, että VIHDOIN on vihreilläkin äänensä kuuluvilla senaatissa, eli kyllä täällä selvästi ovat asiat muuttumassa.

      En tiedä Yhdysvaltojen kulutusjuhlista sen enempää kuin vuosittaiset OECD:n tilastot ja niissä Australialaiset ovat aina olleet USA:n kanssa tasoissa kotitalousjätteen vuosittaisessa määrässä per henkilö, molemmat siellä listan huippupäässä. Eli jos mielestäsi Australiassa ei ole kulutusjuhlaa, niin jostakin sitä talousroskaa kuitenkin syntyy suuret määrät.

      Arvaus saattaa mennä metsään, mutta taidat olla ympäristöasioiden kanssa tekemisissä työsi puolesta ja ehkä sillä selittyy, että lähipiirisi koostuu suurelta osin ihmisistä, joille nuo asiat ovat tärkeitä? Melbournesta ja muissa suurkaupungeista löytyy takuulla enemmän edistyksellistä porukkaa tämänkin suhteen, mutta en kuitenkaan sanoisi, että australialaiset yleensä (siis koko maassa) ovat vielä kauhean ympäristötietoisia. Alueelliset erot ovat valtavat, niin kuin tässä keskustelussakin on käynyt ilmi.

      Muuten, täällä nykyisessä kotikaupungissa se pieni ympäristövähemmistö yritti järjestää jätteidenkierrätystä (kerb side collection), mutta tuen puutteessa kaupunkilaisilta hanke haudattiin. Kukaan ei halunnut maksaa kierrätettävien tavaroiden kuljetuksesta, ei kaupunki, eivätkä tarpeeksi suuri osa asukkaistakaan.

      Meillä on Wooliesissa ja Colesissa pienet organic-osat, mutta todella nahkeaa, kallista ja huonolaatuista on tarjonta yleensä. Suurkaupungissa on tietenkin ihan eri juttu, Melbournestahan saa ruisleipää ja salmiakkiakin silloin kun tekee mieli!

      Delete
    5. Tämä alkaa mennä aika pahasti off topic, mutta oletan että lopetat näiden kommenttien hyväksymisen sitten kun keskustelu menee liikaa ohi :P

      On sanottu että "democracy is the worst form of government, except all the others that have been tried" ja se pitänee aika hyvin paikkansa. Kun maailmanpolitiikkaa katsoo tarkemmin niin tekemisistä paistaa kyllä aika usein läpi muu kuin kansan tahto. Suomi on tietysti näissä häviävän pieni tekijä, mutta Suomessakin on politiikassa omat uniikit ongelmansa - ei vähäisempänä se että diskurssissa on aina Yksi Virallinen Totuus ja siitä poikkeavaa mielipidettä tai kantaa ei sallita. Mutta jätetään vaikka politiikka sikseen..

      Ympäristöasiat ovat globaalisti kaikkialla vähemmistön juttu, jos sen niin haluaa sanoa. Jos näin ei olisi, olisi oletettavaa että esim. ilmastonmuutos otettaisiin valtion tasollakin vakavasti edes jossain päin maailmaa.

      En sanonut että Australiassa ei olisi kulutusjuhlaa, on toki, aivan kuten kaikissa korkean tulotason maissa. Totesin vain että omakohtaisen kokemukseni mukaan se on täällä merkittävästi pienempää kuin Yhdysvalloissa. Tässä, kuten monessa muussakin asiassa, Australia on jossain Suomen ja Yhdysvaltojen välillä, mutta (ehkä skeptisesti/kyynisesti ajatellen) en usko että Suomen alhaisempi "kulutusjuhlakäyttäytyminen" johtuu kovin paljon pyhemmästä asiasta kuin kalliista hinnoista ja keskimäärin käytettävissä olevan rahamäärän alemmasta tasosta.

      Työni ei itse asiassa liity ympäristöasioihin, mutta olen vain muuten aktiivinen niiden suhteen.

      Delete
    6. Ehkä olisikin pitänyt alkaa kirjoittaa politiikka-blogia :-D

      Mieluiten kuitenkin asun demokratiassa. Eikä sellaista asiaa ole olemassakaan kuin 'kansan tahto', paitsi teoriassa. Puolueilla on kuitenkin omat löyhät arvomaailmansa, ja jos kansalaisten ympäristötietoisuus oikeasti herää ja leviää, niin kyllä se varmasti näkyisi myös poliittisissa päätöksissä. Enemmistön tahdon mukaan mennään.

      Intän vielä, että Australiassa syntyy sama määrä kotitalousjätettä kuin Yhdysvalloissa per henkilö per vuosi, mikä minusta kertoo siitä, että samankokoiset juhlat ovat käynnissä.

      Delete
    7. Ei kai tässä kukaan muihin hallitustapoihin ollut haluamassakaan, kunhan huomautin että demokratian puutteet on syytä pitää mielessä eikä olettaa että kyllä kansan tahto toteutuu. Ja kyllä, olet aivan oikeassa että "kansan tahto" on teoriassakin mahdoton yhtälö - aina kun ihmisiä on useampi kuin yksi, on heti useampi kuin yksi mielipide siitä miten asiat pitäisi hoitaa.

      Sen sijaan että jätemääriä vertailemalla etsittäisiin sitä "pahinta" kulutusjuhlapaikkaa, voitaneen olla yhtä mieltä siitä että kaikki länsimaat, Suomi mukaanlukien, ovat ko. asiassa täysin kestämättömällä tasolla.

      Delete
  8. Hihii, onpa mukava lukea näitä! Tällä hetkellä asun itse Suomessa mutta pitkiä aikoja olen aikaisemmin asunut mm. Irlannissa. Siihen maahan kuten myös Britteihin voi myös samaistaa tuon ensimmäisen Chips a veikkaisin että Ausseihin tämä kulttuuri on nimenomaan tullut Briteistä ja Irkuista, lähetettiinhän sinne alunperin Irkuista j Briteistä ihmisiäkin. :) Muuten eipä ole vielä Ausseissa tullut käytyä mutta matka suunnitteilla mahd. ens syksynä.

    Mukavaa jatkoa Ausseihin! :)

    -A

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei vain! Joo, sieltäpäin chipsit ovat tänne saapuneet, mutta täällä nautinnosta on tehty täydellinen :-) Oikeaoppisesti fish'n'chipsit kun syödään valtameren rannalla auringonlaskua katsellen.

      Delete
    2. Chipseistä ja ruokatottumuksista vielä: Sydney Morning Heraldissa on hiljattain julkaistu artikkeli australialaisten ruokatottumiksista, ja chipsit ovat siellä ihan oman otsikkonsa alla :-) Tämä artikkeli on kyllä täysin linjassa omien havaintojeni kanssa. Varoitus heikkohermoisille: osio, jossa käsitellään lasten ruokatottumuksia voi aiheuttaa kauhistusta...

      http://www.smh.com.au/lifestyle/cuisine/bitesize-view-of-a-nation-20120317-1vbna.html

      Delete

Suuri kiitos kommentistasi!