Saturday, May 12, 2012

Makuasioita


Duuniin matkasi eilisaamuna itseni lisäksi lempiteekannuni. Syynä on se, että olen ollut viime aikoina maistavinani metallin maun teessä. Onko kyseessä mielikuvitus, vai tosiasia – kuka tietää?

Ennen olen valmistanut työpäivän teet lasisessa kannussa, jossa on ruostumattomasta teräksestä valmistettu suodatin, joka kelluu kannun keskellä. Olen kuitenkin skeptinen tuon ruostumattomuuden suhteen. Samoin olen muka maistanut teepallojen metallin teen maussa, jos valmistan teen suoraan kuppiin. Olenkohan vain luulosairas, vai onko muilla samanlaisia kokemuksia? 

No, nyt olen joka tapauksessa päättänyt olla käyttämättä mitään metallista teeni valmistuksessa. Katsotaan paraneeko maku.


Pyörre Sunshine Coastin pikkupurossa.


Teen terveellisyys oli täällä vähän aikaa sitten puheenaiheena. Ystävä kertoi televisiossa olleesta ohjelmasta, jossa analysoitiin teepussien ainesosia, ja mitä niistä liukeni teehen. Samoin Greenpeacen viimeisin raportti kiinalaisen vihreän teen viljelemiseen käytetyistä tuholaistorjunta-aineista pysähdytti miettimään.

Käytännössä teen alkuperää voi olla joskus vaikea selvittää, varsinkin supermarket-teiden suhteen, joissa usein on mainittu ainoastaan alkuperämaa, eikä mitään tiettyä viljelmää. Ehkä siksi on parempi pysytellä sellaisten teemerkkien parissa, jotka valottavat enemmän arvojaan ja teen alkuperää. Huolettavatko teitä moiset asiat?

6 comments:

  1. Mina yritan aina mahdollisuuksien rajoissa ostaa orgaanista teeta juuri tuollaisten juttujen takia. Ja olen muuten huomannut tuon metallijutun vanhoissa teepalloissa, joita on paljon liotettu.
    Annu

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minä olen kyllä ollut aika lepsu tuon orgaanisuuden suhteen kun on tee kyseessä, mutta en jostain syystä koskaan olettanut, että teessä olisi niin paljon noita torjunta-aineita. Jotenkin sitä vain on ajatellut varsinkin vihreää teetä terveellisenä juomana. No, tulipahan oma tietoisuus tuon raportin kautta heräämään ja tästä lähtien olen valveutuneempi kuluttaja.
      Kiva, että muutkin ovat huomanneet tuon teepallojutun!

      Delete
  2. Minä taas yritän ostaa mahdollisimman usein Reilun Kaupan -teetä. Ainakin täältä Norjasta löytää sellaistakin. Tosin omassa suosikki-teekaupassani "Les Palais des Thés" (http://www.palaisdesthes.no/) ei tietenkään myydä mitään reilua teetä, hmph.

    Mutta joo, mietin kyllä tällaisia asioita toisinaan. Aikoinaan omistin sellaisen ihanan rottinkisen(?) teesihvilän, pitäisikin ostaa uudestaan sellainen noiden metallisten tilalle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuota Reilua Kauppaa on aika vähän täällä nykyisessä asuinkaupungissani. Suoraan sanottuna en muista millainen on tilanne muualla Australiassa tuon osalta. Täällä taitaa olla ihan jopa kahta mustaa teetä ja sitten yksi kaakao, ja yksi kahvilaji löydettävissä. Täytyykin katsoa, että mitä on tarjolla netin kautta.

      Kurkkasin "Teepalatsin" sivuille ja on hyvä, että alkuperän saa selville sielläkin, kun ostavat suoraan viljelmiltä.

      Vau, rottinkinen sihvilä kuulostaa hyvältä. Mistähän sellaisen löytäisi? Minä olen nyt metallikammossa käyttänyt Tupperwaren kovasta muovista valmistettua. Minut on viime vuoden aikana nakitettu kaksiin Tupperware partyihin ja molemmista olen saanut tuollaisen sihvilän ilmaislahjana.

      Delete
  3. Rottinkisen (jos se nyt on oikea termi) sihvilän ostin aikoinaan Ruohonjuuresta Helsingistä. Se oli iso ja oikein rakas ;-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olisko se sellaista ohuempaa, ehkä bambua? Minä pidän silmät auki vastaavan varalle.

      Delete

Suuri kiitos kommentistasi!