Saturday, October 13, 2012

Hyvä(n)tuulinen viikonloppu

Työkaverin sitruunapuu on tuottanut massiivisen sadon ja niinpä keittiön pöydällä on ollut ehtymätön vuori elämää piristäviä sitruunoita. Jotain niistä piti tehdä, joten väänsin sitruunatorttuja lempiohjeellani sekä omaan, että ystävien käyttöön.

Tuoretta ja herkullista.

Lopputulos.

Muuten viikonloppu on mennyt näissä merkeissä. Pikkuisen jopa kärähtivät olkapäät, vaikka aurinkorasvalla oltiinkin lootrattu. Meilläpäin kesä tuo mukanaan navakan tuulen, jonka perässä surffinmetsästäjät reissaavat. Kohta noita kiteboarding-leijoja näkyy taas enemmän.


Surffarit vedessä. Iso valkoinen on muuttanut pois rannalta parin viikon hengailun jälkeen.

Kiteboarding.


Kirjakerhossa tuli eilen mielenkiintoista keskustelua naisten ja miesten samaistumisekohteista tai -mahdollisuuksista kirjallisuudessa. Kirjoitan siitä lisää, kunhan saan opiskelujutut tehtyä alta. Samaan aikaan luen paitsi Jhumpa Lahirin The Namesakea, myös Charles Bukowskin Womenia. Oh wow.

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!


6 comments:

  1. Herkullisen näköinen sitruunatorttu! Täällä Suomessa vielä elellään omenasesonkia, mutta sitrushedelmien sesonkia jo innolla odottelen. Silloin meillä valmistuu usein mieheni bravuuri appelsiiniriisi. Sitruunatorttuakin täytyy kokeilla! Iloista vkonloppua! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos vain! Kotimaiset omenat ovat kyllä lempihedelmiäni, nam. Täytyykin googlata appelsiiniriisi. Tuo sitruunatorttu on mukavan yksinkertainen ja tosi sitruunainen maultaan. Laitan kaksinkertaisen määrän mausteita pohjaan, muuten on aika 'laimeaa'. Ainoa aikaavievä juttu on tuo vesihauteessa tauotta sekoittelu, mutta senkin voi ottaa vaikka meditaationa.

      Delete
  2. Oih, merta näkyvissä!!! Lepuuttelin sieluani kuvissasi, etenkin nuo surffauskuvat saivat merenpalvojan sydämen sykähtelemään. Australian rannikolla ajaleminen oli henkeä salpaavaa ja ah, voih, kunpa se hiivatin saari olisi lähempänä!

    Herkullista kesän odotusta sinne :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanaa, että sielu lepäsi :) Aurinko ja meri, pikkuisen tuulta, lämmintä hiekkaa - kaikki huolet unohtuvat. Oikein harmittaa, että usein tuntuu unohtuvan, että ranta on ihan vieressä. Monesti menee viikko-pari, ettei 'ehdi' edes käymään hiekalla kävelyllä. Pitäisi nyt ottaa tästä unelma-talonpaikasta kaikki irti. En usko, että kun täältä lähdetään, saadaan enää merenranta-asuntoa, ellei sitten voiteta lotossa! (Meinaan kuitenkin pitää sormet ristissä, eihän sitä koskaan tiedä...)

      Voin kuvitella kunnon road-tripin vaikutuksen. Tule uudestaan, jos sydän jäi, tilaa on!

      Delete
  3. Hiddo. Asuiko teidän rannalla iso valkoinen?

    Huu. Olen vähän ehkä jopa kade, koska hait on mun mielestä aivan ylisiistejä - vaikka sinänsä kyllä ymmärrän, että moinen voi vähentää uintihaluja eikä sikäli ehkä ole niin hauska.

    Vai ymmärsinkö mä nyt asian ihan väärin? :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eikun oikein! Nyt parin viime vuoden aikana noita isoja on tullut ihan rannalle saakka hengaamaan ja meidän maisemissa on ollut pahin aika pitkään aikaan kohtalokkaiden haihyökkäysten suhteen. Johtuu usein liiasta kalastuksesta ja tietty surffilaudan ja hylkeen yhdennäköisyydestä pinnan alta katsottuna.

      Hait on kyllä mun kammoeläimiä, mutta jostakin syystä pelkään niitä vain kun olen maalla. Meressä ne epäloogisesti unohtuvat.

      Delete

Suuri kiitos kommentistasi!