Friday, November 23, 2012

Aussie icon - pt 2



Sarjassamme aussi-ikoneita tutustumme tällä kertaa Miloon. Milo muodostaa Vegemiten kanssa australialaisen ruokakaapin tunnuskaksikon. Ei ole varmasti olemassa aussia, jonka ruokavalioon nämä kaksi eivät olisi kuuluneet/kuuluisi. 

Vegemitea kymmenisen vuotta nuorempi Milo keksittiin 30-luvulla pula-ajan lasten ravintoa täydentämään. Erityisen makunsa Milo saa valmistuksessa käytetystä ohramaltaasta ja kaakaojauheesta. Perinteisesti se nautitaan sekoittamalla kukkurallinen-pari murujauhetta lasilliseen kylmää maitoa. Miloa mainostetaan aktiivisten ja urheilullisten lasten energiajuomana, josta lapset saavat kätevästi kalsiumia, rautaa, magnesiumia sekä C,A ja B-vitamiineja. Sitä, että Milo-jauheesta melkein puolet on sokeria, ei mainosteta :) 

Nykyään Miloa saa myös aamiaismuroina, energiapatukoina ja muistaakseni myös jäätelöinä. Koska en lapsuuden laktoosi-intoleranssin johdosta oikein koskaan tottunut juomaan maitoisia juomia, en uskalla kommentoida juoman maistuvuutta. Joskus ripottelen murusia vaniljajäätelön päälle – ihan hyvää. Lapsille kyllä näyttäisi maistuvan kaikissa muodoissa, ja ihmekö tuo kun miettii sitä sokerin määrää, mutta perusaussiperheissä Milo on melkeinpä terveysjuomaa – ja aussi-ikonina tietenkin kaikenlaisen arvostelun ulkopuolella.


Energiaa purkista.

Meillä ukkosti tällä viikolla kunnolla ja varsinkin kotona jyrähdykset ja salamat olivat sitä luokkaa, että oikein sydämestä otti. Mustat pilvet rullasivat mantereelle mereltä ja murisivat tässä meidän päältä mennessään. Jokainen, joka on asunut jossakin tropiikissa tai liepeillä, tietää, millaista on olla 38 asteessa ennen ukkosmyrskyä: happi loppuu, jalat ovat kuin lyijyä ja hiki virtaa. Nyt on meininki onneksi taas normalisoitunut. Minut piti järjissäni T2:n makea ja herkkä Pai Mu Tan. Suhteellisen voimakasmakuinen valkoinen tee on kaunista katsella ja valmistinkin sen suoraan mukiin. Tästä teestä on tullut yksi suosikeistani, ja arvostan sitä erityisen paljon sen vuoksi, että – niisk – kaupunkimme T2-myymälä on suljettu. En voi uskoa, että pelkästään minun ostokseni eivät olisi riittäneet pitämään liikettä pystyssä! No, elämä jatkuu, mutta suruliputus on kyllä hetken käynnissä, sillä T2n lisäksi putiikki myi myös muita hyvälaatuisia teitä, joita täältä ei siis enää saa. Huoh, joskus kaipaan tosissani takaisin isoon kaupunkiin… 


Energiaa ilman sokeria.


12 comments:

  1. Kiinnostavaa lukea sellaisista ruoista, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Ja jotenkin tosi hienoa, että pula-ajan lasten ravinnosta on tullut jokakodin vakioelintarvike. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva kuulla, että kiinnostaa! Mietinkin juuri, että onkohan reseptiä kuinka muutettu vuosikymmenien aikana (ja varsinkin makeampaan suuntaan)?

      Delete
  2. Ei kyllä kuulosta kovin houkuttelevalta. :-D Yritän yhdistää mielessäni ohramallasjuomaa ja kaakaota, enkä kyllä saa kovin houkuttelevaa lopputulosta aikaiseksi. Mutta ehkä se on niin, että kun laittaa tarpeeksi sokeria mihin tahansa, niin se muuttuu hyvän makuiseksi?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Luulenpa, että tuo sokeri on juurikin avain houkuttelevuuteen.

      Delete
  3. Ou nou, Nestlé on näköjään mennyt ostamaan aussi-ikonin! Kaikkialle nuo ylikansalliset lonkeroitaan ulottavat... :/ Kiinnostaisi kyllä maistaa tuota vegemiteä, kun siitä on nyt kuullut, ja miksei tuota Miloakin. Pitääpä googlailla, josko täältä löytyisi joku aussierikoisliike...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Semmoista se maailman meno nykyään näyttäisi olevan, isot syövät pienet :(
      Apua, muista ettei kyse ole mistään gourmetsta, jos innostut maistelemaan!

      Delete
  4. T2 oli ihan huikea mesta, kun sellaiseen kerran Sydneyssä törmäsin. (Siis että kerran olen ollut Sydneyssä ja vikana päivänä törmäsin.)

    Siitä pitäen olen ollut kateudesta vihreä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, minäkin tykkään tosi paljon - kaikki tuossa liikkeessä kohdallaan. Muutamia muitakin samankaltaisia liikkeitä löytyy, mutta T2 taitaa olla ainoa, joka on valloittanut koko Australian. Nyt siis vieroitusoireita, kun en pääse enää niin helposti asioimaan livenä :(

      Delete
  5. Tää Milo on kyl selkeesti lasten juttu enempi ku en lapsettomana oo koko vuoden aikana ees havainnu sen olemassaoloa :) T2 toimittaa myös postitse, eli ei hätää! Ei tietty pääse tuoksuttelemaan samalla tavalla :(

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, lapsille erityisesti markkinoidaan ja ovatkin varmasti suurin kuluttajaryhmä, mutta veikkaan, että ainakin 50% aikuisista, joille on Miloa lapsena juotettu, ovat vieläkin salaa koukussa. Kurkkaa jonkun aussikaverin kuiva-ainekaappiin seuraavalla visiitillä niin totuus paljastuu!

      Olen ollut monella työpaikallakin, joissa on ruokatilassa tarjolla kahvia, teetä ja Miloa!

      Postin varassa tulee siis teeurani jatkumaan. Onneksi monet valmistajat toimittavat, mutta on tosiaan eri juttu shoppailla livenä, nuuhkia aromeita ja hörppäillä maistiaisia. T2n liikkeestä jään kaipaamaan myös kaikkia kupposia ja kannuja, joita on hankala ostaa netistä, kun ei saa kokea näppituntumaa.

      Delete
  6. Minua on alkanut pikkuhiljaa häiritsemään oikein urakalla se, että lapsille markkinoidaan kaikenlaista sokeripitoista moskaa terveysruokana. Hyvä, että toit tämän esille, niin tiedän pysyä kaukana... ihan periaatteesta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, markkinointi on julmaa! Onhan tällaisille sokerijuomillekin paikkansa, siis herkkuina, ei jonain terveysjuomana. Milon sivuilla muuten vastataan tähän sokerikysymykseen jotakuinkin seuraavasti: jos maitolasiin laittaa normimäärän jauhetta, jää lasillisen sokeripitoisuus aika alhaiseksi. Ei siis pitäisi tuijottaa purnukan kyljessä olevia prosentteja. Herää kysymys: miksi siis pitäisi lisätä sitä (pientäkään) sokerimäärää maitoon?

      Delete

Suuri kiitos kommentistasi!