Thursday, January 3, 2013

Katkos



Kuinka ihmisen loppuelämä voikaan muuttua silmänräpäyksessä, kaikista suunnitelmista, valmisteluista, päätöksistä, vahvasta tahdosta, toiveista ja odotuksista huolimatta. Ja kun yhden elämä muuttuu, vaikuttaa se monen muun elämään siinä ympärillä. Tuttavaperhettä ja erästä toista perhettä on kohdannut yllättäen rankka tragedia. Sekunnissa tehdyn huonon ratkaisun seuraukset satuttavat monia, ja on asioita, joita ei voi saada koskaan takaisin, vaikka kuinka kaduttaisi. Bloggaaminen jatkuu taas, kunhan mieli rauhoittuu, ystävä on jonkilaisessa kuosissa ja kädet lakkaavat tärisemästä.

19 comments:

  1. Voi ei, paljon voimia kaikille joita tapahtunut koskee!

    ReplyDelete
  2. Voimia kaikille asianosaisille ja paljon rauhoittumista.

    ReplyDelete
  3. Voi, tsemppiä ja voimia sinne!

    ReplyDelete
  4. Oi, toivotan voimia tulevaan! Ainakin ystäväsi on onnekas, kun olet hänen rinnallaan, eikä hän joudu käymään tragediaansa läpi yksin.

    ReplyDelete
  5. Kaunis kiitos.

    Hartiat kipeinä olen ehtinyt miettiä, miksi huonoja asioita sattuu hyville ihmisille ja miksi hyvät ihmiset tekevät huonoja juttuja? Kuinka nopeasti koko elämä voi olla uudelleenkirjoitettava ja oikeudenmukaisuudella ei ole aina sen kanssa mitään tekemistä. Kenelle tahansa voi sattua jotakin tällaista. Pelottaa, koska asia tuli konkreettiseksi osuttuaan niin lähelle. Suuria kysymyksiä. Nuorten miesten uhoa, alkoholia, rasismia? Nyt on monen ihmisen elämä pilalla ja surun aallot vetänyt laajalti jalat alta ystäväpiirissä. Ystäväni jaksamisesta olen huolissani, tämä kun kulkee mukana koko elämän, ja ehkä lastenkin elämän. Nyt odotetaan ja toivotaan vielä, vaikka jotkut asiat ovatkin peruuttamattomia.

    ReplyDelete
  6. Voi surkeus. Jaksamista kaikille, joita tapaus koskettaa! Elämä on joskus (tai itse asiassa aika usein) kauhean epäoikeudenmukaista. :-(

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos. Epäreiluutta on tullut mietittyä paljon.

      Delete
  7. Voi miten surullista. Sitä aina haluaisi uskoa, että kun elää siivosti ja toimii oikein, ei mitään ikävää tapahdu. Vaikka oikeasti se on juuri noin. Jokainen meistä voi joskus hölmöillä ja kärsiä sen seurauksia koko lopun elämänsä. Tai joskus ei tarvitse edes hölmöillä vaan sekunnissa kaikki muuttuu sairauden, onnettomuuden tai lunnonmullistuksen muodossa.

    Toivottavasti kaiken keskelle löytyy toivo paremmasta huomisesta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos. Niin juuri, hyvin arvaamatonta tämä elämä on. Tänään saadaan tietää vähän lisää ja sitten tulevaisuutta voi alkaa taas suunnitella paremmin. Aina kauheaa, kun on lapsiakin mukana kuvioissa, ja pakko jonkinlaista normaaliutta yrittää luoda heille kaaoksen keskellä. Onneksi ystävälläni on hyvä tukijoukko: yhdessä autamme eteenpäin.

      Delete
  8. En osaa edes arvailla mitä on tapahtunut, mutta kuulostaa joka tapauksessa ihan kamalalta. Voimia sinulle ja muillekin asianomaisille, äläkä turhaan ota paineita blogimaailmasta - me kyllä odotamme paluutasi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos paljon, Jenni. Alkushokki on onneksi ohi ja oma elämä palaamassa raiteilleen. Laittaa ajattelemaan, tällainen.

      Delete
  9. Voi ei, kuulostaa tosi ikävältä :(( En osaa oikein muuta sanoa kuin että toivon kovasti, että kaikki järjestyy parhain päin! Halauksia!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos paljon, sitä täällä toivomme: että kaikki sujuisi olosuhteisiin nähden mahdollisimman hyvällä tavalla.

      Delete
  10. Kuulostaa surulliselta, paljon voimia kaikille asianosaisille!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, suru on suuri, eikä voi edes sanoa, että elämä jatkuu, kun kaikilla se ei jatku. Surettaa, kun ystäväperheen suvussa on jo valmiiksi ollut järkyttäviä tapahtumia viime vuonna yli tarpeiden ja nyt vielä tämä!

      Mutta omaa elämää on elettävä niin kauan kuin täällä ollaan.

      Delete
  11. Voimia sinulle ja etenkin ystävällesi! Halaus!

    ReplyDelete

Suuri kiitos kommentistasi!