Sunday, February 10, 2013

Käärmeitä

Käärmeen vuosi on pyörähtänyt käyntiin asiaankuuluvissa merkeissä. Korkeat lämpötilat ovat saaneet matelevaiset ystävämme liikkumaan vilkkaammin ja eräs duunikaveri joutuikin viime viikolla poistattamaan myrkkykäärmeen takapihaltaan. Palveluun käytetään sellaisia Crocodile Dundee -tyyppisiä 'käärmemiehiä', joita on alueella useampia. Saatuan käärmeen kiinni, he päästävät sen takaisin luontoon jossakin kaukana asutuksesta ja merkitsevät tarkat koordinaatit talteen. En tiedä, kuka viranomainen saa tiedon takaisin luontoon päästetyistä käärmeistä, mutta taidan ottaa asiasta selvää. Käärmemies oli kertonut ystävälleni, että joulun jälkeen ja kuuman sään aikana hän oli poistanut kaupungista 114 käärmettä! Jos muut käärmemiehet ovat yhtä kiireisiä, en halua laskea, kuinka monta käärmettä ihmisten pihoilla on viimeisten parin kuukauden aikana luikerrellut. Ystäväni naapurin kaksi pikkukoiraa menehtyivät käärmeenpuremiin kaksi viikkoa sitten, RIP.

Iloisempiin tunnelmiin: juhlimme käärmeen vuoden alkua perinteisillä dumplingeilla pekingiläisittäin. Suuremmissa kaupungeissa järjestetään kiinalaiskortteleissa suuria ja näyttäviä paraateja, meillä mentiin pienemmällä ja vaatimattomammalla kokoonpanolla. Rakettien sijaan meillä oli tähtisadetikut! Vaikka meillä oli apunamme todellinen Iron Chef, lopputulos oli aimo kasa erikokoisia ja -näköisiä amatöörien innoissaan kokoamia dumplingeja. Haasteena oli myös joidenkin osallistujien gluteeniton ruokavalio sekä 45 asteen lämpötila. Hauskaa meillä kuitenkin oli ja tuntikausien väsääminen sujui nopeasti ja viihtyisästi hyvässä seurassa. Dumplingit valmistetaankin kiinassa perheen kesken ja kaikki voivat osallistua yhteiseen tekemiseen. Lopussa seisoi kiitos, eli neljää erilaista, herkullista dumpling-lajia. Täytteenä oli kasvis-, possu- ja katkarapuvaihtoehdot. 


Vaivatusta taikinasta lenkki.


Lenkistä palaset dumpling-kuoreen.

Taidokasta ja nopeaa kaulitsemista: keskikohdan on oltava paksumpi kuin reunojen.

Kuori kämmenelle ja possutäytettä sisään.

Täytetyt dumplingit kuivumaan jauhotetulle alustalle.

En saa tätä kuvaa oikeaan kohtaan, mutta tässä siis jo noukitaan valmiita pois kattilasta.

Keittämistä odottamassa.

Valkosipulidippikastike, taustalla jäätee.

Chop, chop!

Valmista herkkua!

Ihana tuuli pääsi illalla puhaltamaan kauniin talon läpi.

12 comments:

  1. Näyttää mukavilta juhlilta - onneksi sinne ei eksynyt noita käärmeitä... Kuulostaamelkoiselta määrältä tuo 114, hyi että!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oli oikein kivaa! Joo, tuo käärmeiden määrä kyllä yllätti, ja tosiaan kyse oli vain yhdestä käärmemiehestä... parempi olla ajattelematta asiaa.

      Delete
  2. Ihanalta näyttää teidän kokkaussessionne! Aika monta tekijää tosiaan näytti olevan. :-) Dumplingeja ei ole koskaan tullut itse kokeiltua, mutta eivät ne varmaan ihan hirveän vaikeita ole?

    Käärmeet kyllä puistattivat ja tuli surku noita kahta pikkukoiraa. :-(

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oli todella mukavaa kokkailla ja rupatella. Tuo keittiö sopi tarkoitukseen mainiosti. Ruokapöydässä oli lopulta 12, osa meistä oli paikalla ihan alusta saakka, että opimme itse tekemään. Ei ole vaikeaa ollenkaan, ainoa ongelma oli valtava määrä, sillä ne eivät oikein säily, eikä kuulemma kannata pakastaa jne. Koska oli niin kauhean kuuma, ruokahalu ei ollut ihan huipussaan, edes illalla kun hieman viileni.

      Joo, pikkukoirien kohtalo on karu. Olen kuullut samanlaisia tarinoita yhdeltä jos toiselta tällä alueella. Surullista, mutta asialle ei voi oikein tehdä mitään :-(

      Delete
  3. Hyvaa alkanutta kaarmeen vuotta! Kerrassaan herkullinen tapa viettaa uutta vuotta. Tama kulttuurien rikkaus ja kanssakayminen on varmaan yksi aussien top-puolista! (Tama on mielestani yksi Pariisin parhaita puolia. Josta tulikin mieleeni, etta kolme aussityttoa olivat avanneet meidan kortteliin muutama viikko sitten "tuck shopin", jossa nyt kaymme usein lounaalla. Huomasin vasta toissapaivana kysya tuck shopin kaannosta; nyt tiedan, etta missa aussilapset koulussa syovat :)

    PS. Toivottavasti teidan tytto paasee pian kuntoon!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, toivotuksista. Nyt on tyttö näköjään kehitellyt rullatuolin nukenvaunuista...

      Australiaan tosiaan mahtuu paljon eri kulttuureita ja kiinalaisilla on täällä muuten aika pitkät perinteet. Olisikin pitänyt kirjoittaa siitä tuossa postauksessa. Ehdottomasti kuuluu top teniin tuo monikulttuurisuus.

      Hehee, tuck shop kuuluisi ehdottomasti sinne aussislangin kärkeen, samoin 'tuck shop lady arms', mikä on sama kuin suomalaisten 'allit'.

      Delete
  4. Näyttää hyvältä :) Noita voisi kokeilla tehdä joskus, kun norskisapuskat alkavat tulla ulos korvista. Säilyvätkö dumplingit edes seuraavaan päivään vai pitääkö ne syödä kirjaimellisesti heti?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hmmm, meidän Master Chefin mukaan ei saa pakastaa keittämisen jälkeen, sillä rakenne ei säily oikeana, ja saattavat ratketa sulaessa. 'Hätätapauksessa' voi pakastaa ennen keittämisvaihetta, mutta silloinkin saattaa mennä pilalle. Huomasin eilen, että tuosta pakastamisesta oltiin tehty oikein tieteellinen artikkelikin, suurkeittiökäyttöön tosin, mutta hankalaa näytti olevan!
      Jääkaapissakin säilyvät vain muutaman tunnin, eli kannattaa yrittää valmistaa sopivan pieni satsi. Yksinkertaista se valmistus oli, mutta tosiaan aikaavievää ja siksi helpompi ja hauskempi tehdä porukalla.

      Delete
  5. Wau mitkä kemut, näyttää hauskalta! Minäkään en ole koskaan itse kokeillut dumplingien tekemistä vaan tänäänkin keitin valmisversioita pakasteesta - sen jälkeen, kun alkuperäinen sunnitelma rapusieninuudeleita kaatui siihen, ettei pakastimessa ollutkaan rapuja ja pari muutakin ainesosaa oli unohtunut...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Rapusieninuudelit kuulostavat tosi herkuilta. Laita sitten resepti ja kuvitus blogiin, jos niitä teet!
      Aion kokeilla myöhemmin pienempää dumpling-satsia kotona, nyt kun on jonkinlainen idea siitä kuinka ne oikeasti pitäisi valmistaa.

      Delete
  6. Hyvää käärmeen vuotta! Monikulttuurinen ystäväpiiri on kyllä mahtava rikkaus! Kunpa tuollaisesta kulttuurien rikkaudesta tulisi joskus vielä luonteva osa tätä pohjoistakin elämäntyyliä. Sehän ei ole keneltäkään pois vaan päinvastoin!

    Amerikankiinalainen Amy Tan on yksi lempikirjailijoitani, oletko lukenut? Kirjat sijoittuvat sekä amerikankiinalaisten nykypäivään että historialliseen Kiinaan. A.Tanin kirjat läpäisivät jopa tosi, tosi tiukan muuttoseulan ja seurasivat mukanani tänne Norjaan. Erityisesti ne vanhemmat, eli "Joy Luck Club", "The Kitchen God's Wife" ja "The Hundred Secret Sences". Amy Tanin viimeisin kirja ei taas oikein uponnut ja on jäänyt toistaiseksi kesken...saattaa johtua omastakin elämäntilanteesta. Mutta suosittelen noita vanhempia - ovat ihania! Ja kaikki käännetty suomeksikin (suomalaisille lukijoille tiedoksi).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos vain! Yritinkin laskea kuinka montaa kansalaisuutta (juuriltaan) oli pöydän ympärillä, vaikka kaikki olimmekin ausseja myös. Sekosin laskuissa, mutta jos lasketaan mukaan myös vanhempien syntymämaa(t) niin edustettuina olivat: Kiina, Viro, Suomi, Skotlanti, Yhdysvallat, Italia, Uusi-Seelanti, Malesia, Kanada ja Zaire, sekä tietenkin Australia.

      Kiitos lukuvinkistä: Amy Tan on aina kiehtonut, ja piti oikein tarkitaa, olenko lukenut häneltä mitään. Enkä ollut! Tilanne on korjattava pikimiten. Olen siis aina katsellut hänen kirjojensa takakansia sillä silmällä, mutta jostain syystä (varmaan pelkkä kiire ja olemassaolevan lukupinon koko) eivät ole lähteneet mukaan.

      Delete

Suuri kiitos kommentistasi!