Wednesday, February 6, 2013

They walked side by side, mother and daughter



Tänään, 6. helmikuuta on saamelaisten kansallispäivä. Samana vuonna kun Suomi itsenäistyi, aloittivat pohjoismaiden saamelaiset rajat ylittävän yhteistyön elinkeinojensa ja kulttuurinsa turvaamiseksi. Tarinauttisen hämärän hetki -blogissa vietetään päivän kunniaksi saamelaiskulttuurin viikkoa, käykääpäs katsomassa. Lisää tietoa saamelaisista Suomessa löytyy esimerkiksi Saamelaiskäräjien sivuilta.

Minä meinasin muutama vuosi sitten pudottaa silmät päästäni, kun bongasin seuraavan kirjan jossakin pienen kirkon kirpputorilla keskellä ei-mitään. Myytävänä oli Rauni Magga Lukkarin The Time of the Lustful Mother (Arbeeadni) runoteos. Kirjassa runot ovat käännetty englanniksi (Kaija Anttonen) ja norjaksi (Laila Stien) saamen lisäksi.


Magga Lukkari, R. The Time of the Lustful Mother. Davvi Girji OS, Karasjoki, 1999.


There is more light in this room
when you are here
and I am whole


Runoissa käydään läpi koko elämän kaari: synnytään ja synnytetään, suojellaan ja kasvatetaan, rakastutaan ja kaivataan, muistellaan, kuollaan ja sanotaan hyvästejä. Pääosassa ovat naiset, äidit ja heidän äitinsä. Kaikki tapahtuu maailman muuttuessa ympärillä. Kuinka erilaista elämä ja arki onkaan sukupolvien välillä? Runot ovat lyhyitä, voimakkaita ja iskevät suoraan sydämeen. Magga Lukkarin kuolemasta kertovat runot saavat minulle joka kerta palan kurkkuun.


For this short moment
we still breathe the same air
He no longer knows me
I clutch his hand
as time runs out
He takes a deep,
sweet breath
The tired body relaxes
letting
the unnecessary air
out

4 comments:

  1. Nämä on niitä pieniä ihmeitä, joista tulee hienoja tarinoita. Miettiä miten tuo kirja on päätynyt sinne kirpputorille? Kiehtova ajatus...

    En tiedä, onko se kuvitelmaa, mutta täällä Norjassa saamelaisuutta tuodaan enemmän esille kuin Suomen puolella. Radiossa soi aika useinkin saamenkielinen musiikki ja saamenkieltä kuulee televisiossakin. Tästä saamelaisten kansallispäivästäkin on uutisoitu ihan näyttävästi. Johtuneeko siitä, että Norja on ikäänkuin "virallisesti" asutettu Pohjoiseen saakka - voikohan sen sanoa noin? Norja on ehkä vähemmän pääkaupunkikeskeinen kuin Suomi - Suomi kun tuntuu usein loppuvan Ouluun...

    En ole ihan varma voiko tähän linkittää youtubea, mutta yritän. Norjan-saamelaisen Mari Boinen video , jossa on upeita kuvia intiaaneista (!) :D. No, mutta pohjoisen alkuperäiskansojen musiikissa on paljon samankaltaista ja nuo Kirby Sattlerin kuvat ovat mielestäni käsittämättömän upeita! Mari Boineen kannattaa tutustua laajemminkin - hienoa musiikkia!
    ps. nytkin tulee just radiosta Boinea...

    http://www.youtube.com/watch?v=aYevBLUtuLc

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi hyvinkin olla totta, en esimerkiksi huomannut nettihesarissa eilen mitään saamelaisuuden kansallispäivästä. Minusta on aina tuntunut, että saamelaishistoria on Suomessa vielä aika tabu, varmasti osittain mahdollisten maaoikeuksien vuoksi. Muutenkin se ei ole valtaväestön puolelta mitään nättiä historiaa ja mieluummin painetaan unohduksiin.
      Minusta oli mahtavaa huomata Lapin-matkalla, kuinka kaikki kyltitkin ovat saameksi suomen lisäksi. Silloin vasta tuntui, että hei, kyseessähän on ihan elävä kieli ja kulttuuri, josta vain ei etelämpänä kuule juuri mitään, edes koulussa!

      Mari Boine on tuttu (ja rakas), kiitti linkistä!

      Delete
  2. Saamelaisten kohtelu on kansallinen häpeä ja asian vähättely ja hiljaiseksi hyssyttely tuplaa häpeän. Yksi järisyttävimpiä lukukokemuksia minulle herkässä kasvuiässä oli Kirsti Palton Voijaa minun poroni jatko-osineen, romaaneja siitä miten saamelaisia on 1900-luvulla kohdeltu... jouduin huomaamaan että suomalaiset ovat olleet yhtä keljuja heikompien alistajia kuin muutkin kansat.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä juuri. Ehkäpä tulevaisuudessa tuokin vaiettu historia näkee päivänvalon ja vääryydet tunnustetaan.

      Delete

Suuri kiitos kommentistasi!