Friday, March 1, 2013

Selityksen makua

Mukavaa perjantaita! Pitkästä aikaa elämä tuntui kevyeltä. Edessä on vielä pitkä viikonloppu maanantain Labour Dayn vuoksi. Aamuinen työpalaveri käytiin viihtyisissä merkeissä ystävän kanssa kotikutoisessa lempikahvilassamme. Kumpikaan ei ollut ehtinyt syödä aamiaista, joten nautiskelimme sohvan pehmeydessä eggs florentinet. Minulla oli teekannussa kahvilan omistajan omatekemää passionhedelmäteetä, ystävälläni sitruunaruoho-inkivääriteetä. Maailman parantaminen omalta pieneltä osaltaan: mikäpä mukavampi aamiaispöytäaihe?


ikkunalaudan asukkaat.

Väripiristys.

Teevalikoimaa.

Aamiaisherkut soffalla.

Paluumatkalla toimistolle poikkesin divarissa, kröhöm, koska oli rikottava iso seteli... Ajattelin ostaa ehkä yhden kirjan, jonka tarvitsin. Mukaan tarttui kuitenkin kolme, ja aika suolaiseen hintaan vieläpä. Perustelin hankintoja sillä, että kaikki kolme sopivat Kengurun kyydissä -haasteeseen. Tim Wintonin Breathia ehdin jo aloitella odotellessani miestä parkkiksella. Se vetäisi heti ensimmäiseltä sivulta mukaansa, mutta intoa on toppuuteltava, sillä Alexei Plutser-Sarnon Notes from Russia on luettava alta pois tänä iltana. Osallistun sillä Täällä toisen tähden alla -blogin Venäjänvalloitushaasteeseen.

Lukuvinkeiksi siis muille Kenguru-haasteeseen osallistujille voin tarjota takakansien perusteella erinoimaisen kuuloiset:

Tim Winton: Breath - "More than once since then I've wondered whether the life-threatening high jinks that Loonie and I and Sando and Eva got up to in the years of my adolescence were anything more than a rebellion against the monotony of drawing breath." (Penguin, 2008)

Geraldine Brooks: People of the Book - "When Hanna Heath gets a call in the middle of the night in her Sydney home about a precious medieval manuscript that has been recovered from the smouldering ruins of war-torn Sarajevo, she knows she is on the brink of the experience of a lifetime." (Harper Perennial, 2008)

Peter Carey: My Life as a Fake - "In Melbourne in the 1940s, a conservative young poet named Christopher Chubb decides to teach the country a lesson about pretension and authenticity." (Knopf, 2003)


Ja taas päätämme, että kuvat ovat ylösalaisin...


4 comments:

  1. Ei hullumpi perjantain aloitus sinulla. Ah, tuo Australian valo paistaa valokuvistasi tänne asti. Se on kirkkaudessaan niin omanlaisensa, että aussielokuvistakin tunnistaa heti jo valosta missä maassa leffa on kuvattu. (Menee ehkä blogin sivusta, mutta onko sinulla paikallisia elokuvasuosituksia?)

    Tim Winton! Sehän se oli. Mietin nimittäin pitkään, mikä mahtoikaan olla aussikirjailija, jota kämppikseni aikanaan suositteli kovasti. En lukenut Wintonin kirjoja silloin, niinkin kypsästä syystä kuin etten pitänyt kämppiksestäni. Nyt olen aikuistunut ja haasteen innoittamana annan Wintonille mahdollisuuden. Tilasin juuri hänen teoksensä Cloudstreet. En tiedä onko se parhaita, mutta näyttää olevan Australiassa se suosituin teos, joka säännöllisesti nousee listoille.

    Luin eilen loppuun All that I am -kirjan ja olen kanssasi samaa mieltä siitä, että kyseessä on todella hyvä kirja. Pidän kirjoissa yleensäkin siitä, että keskitytään muutamaan ihmiseen ja heidän elämäänsä. Ei tarvitse vetää suuria linjoja vaan enemmänkin kertoa miten historia näyttäytyi muutaman ihmisen elämässä. Sitä olisin koulun historian tunneillekin kaivannut enemmän. Koskettava tarina ja elävät hahmot - kiitos suosituksesta.

    Haasteen väliaikatilanne:
    2 ja 1/2 kirjaa luettuna. (Tuo puolikas tulee siitä Cotzeen ja Austerin yhteisteoksesta, josta vain puolet täyttää vaatimukset).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mahtavaa, että tykkäsit siitä All That I Am -kirjasta! Cloudstreet on mulla ollut hyllyssä jo monta vuotta, nyt sitten pitäisi lukea. Kaikki tosiaan kehuvat sitä. Tuo Breath oli kyllä myös tosi mielenkiintoisen ja energisen tuntuinen. Kivaa, että säkin kokeilet Wintonia!

      Aussifilmeistä olen viime vuosina katsonut oikeastaan ainoastaan uusia, hienoja aboriginaaliohjaajien leffoja: Bran Nue Dae, Beneath the Clouds, Samson and Delilah, Ten Canoes ja Mad Bastards. The Sapphires -leffaa en ole vielä nähnyt, mutta kaverit ylistivät sitäkin.

      Olet oikeassa tuosta armottomasta ja kirkkaasta valosta, jota ei pääse pakoon :-)

      Delete
  2. Maailman parantaminen se paras parantaminen! Tai jotain. :) Kuulostaa ihanalta aamuhetkeltä!

    Minulla tuo Kengurun kyydissä -haaste jopa lähtenyt käyntiin, ensimmäinen haastekirja puolivälissä...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Maailmanparantamisessa on kyllä puolensa :-) Meidän tapauksessa työnantajat tekevät jonkin verran yhteistyötä ja mikäpä mukavampaa, kun tällä kertaa project officeriksi sattui siellä toisessa päässä oma kaveri!

      Jee, Jenni, mahtavaa - haaste korkattu! Raportoi sitten, toivottavasti olet nauttinut lukemisesta :-)

      Delete

Suuri kiitos kommentistasi!