Sunday, September 1, 2013

Lukutaidon tärkeydestä (ja arvonnan voittaja!)

Viime vuosi oli Australiassa The National Year of Reading. Postasin silloin järkyttävistä aussitilastoista: rikkaassa ja hyvinvoivassa länsimaisessa valtiossa melkein puolella (46%) kansalaisista on jonkinmoisia hankaluuksia lukutaidon kanssa! Asiaa selittää jonkin verran tietenkin se, että nyky-Australia on rakennettu (ja sitä yhä rakennetaan) isoksi osaksi siirtolaisvoimin. Siksi englanti ei ole monille ensimmäinen kieli tai koulunkäynti ei ole ollut kaikille itsestäänselvyys, olipa sitten kyse uusista siirtolaisista, pakolaisista tai Australian alkuperäiskansoista. Oman arkeni perusteella en olisi uskonut lukutaidottomuusprosentin olevan noin korkealla, mutta sain asiasta taas muistutuksen viikko sitten kokouksessa, jossa kaikki osallistujat eivät osanneet lukea, ja kirjoitustaitokin rajoittui lähinnä omaan nimeen, puhelinnumeroon ja osoitteeseen.


Lukutaidon puute ymmärrettävästi rajoittaa elämää ja mahdollisuuksia valtavasti. Seuraukset ovat yksilölle ja perheelle ovat vakavat, kun työnsaanti, opiskelu ja tiedonsaanti ovat kiven takana tai suorastaan mahdotonta. Lomakkeita on hankala täyttää, kirjoitettuja ohjeita ei osaa noudattaa ja aikataulut bussipysäkillä eivät sano mitään. Kaunokirjallisuuden tuoma aatosten ja tunteiden kirjo voivat jäädä myös helposti kokematta.      



Kuva: Suomen Pakolaisapu.


Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8. syyskuuta. Sen tiimoilta suomalaiset kirjabloggarit ovat lähteneet mukaan Suomen Pakolaisavun lukutaitokampanjaan. Kampanjaan osallistuvat bloggarit lahjoittavat euron jokaisesta 6.-13. syyskuuta lukemastaan kirjasta. Tuotto käytetään lyhentämättömänä Suomen Pakolaisavun lukutaitotyöhön Thaimaan, Ugandan, Liberian ja Sierra Leonen pakolaisleireillä ja konfliktinjälkeisillä paluumuuttoalueilla. Köyhyys, pakolaisuus ja sodat katkaisevat monen lapsen koulunkäynnin kriisialueilla. Lukutaito onkin usein tärkeä askel kohti uutta alkua ja parempaa tulevaisuutta. Lisää tietoa Pakolaisavun toiminnasta löytyy täältä.

Koska seuraavat kaksi viikkoa ovat työn vuoksi yhtä juoksua aamusta iltaan ja satun olemaan suurimman osan ajasta yksinhuoltajakin, epäilen, että lukeminen jää hiukan taka-alalle. Siksi olenkin päättänyt jo etukäteen lahjoittaa kymmenen euroa pohjasummaksi, ja sitten lisään euron jokaisesta 25 sivusta, jonka luen 6. - 13. syyskuuta. Raportoin sivumäärät viikon aikana postauksissa.

Lahjoitusten kertymistä voi seurata täällä. Samalla sivulla voi myös itse tehdä lahjoituksen ja lukea kirjabloggareiden kampanjasta. Haastanpa samalla sinutkin osallistumaan kampanjaan joko lähipiirille tiedottamalla tai lahjoittamalla itselle sopivan summan, tai olemalla ihan vain hengessä mukana!

Toivon, että kampanjasta seuraa mahdollisimman monelle käytännön hyötyä.



PS. Satas-arvonnan kunkku on selvinnyt random.orgin asiallisella avustuksella. Papaijavoide ja ekokassi lähtevät siis matkaan nimimerkille Lammas heti kun saan osoitetiedot haltuuni (s-postiosoite löytyy tuosta oikealta)! Onnea voittajalle ja suuri kiitos kaikille osallistuneille!


Valmiina lähtöön uuteen kotiin!

12 comments:

  1. Onpa todellakin järkyttävät tilastot! Minä olen kanssa joskus Intiassa pysähtynyt miettimään lukutaitoa, ja miten erilaiselta maailma mahtaa näyttää silloin, jos ei osaa lukea. En osaa edes kuvitella. Anopin siskolla on lukutaidoton autonkuljettaja, ja hän joutuu varmasti vieraissa paikoissa aika koville, kun ei pysty lukemaan mitään kylttejä tms.

    Kiva kun vinkkasit tuosta kampanjasta - täytyypä perehtyä asiaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eikö olekin!? Tosin kaikki eivät ole täysin lukutaidottomia, mutta kuitenkin sillä tavalla, että arjessa on hankaluuksia.
      Intiassahan on valtavia eroja osavaltioiden välillä lukutaidon suhteen ja varsinkin naisten lukutaidon puutehan on kauhistuttava.
      Minustakin hyvä kampanja, toivottavasti siitä on apua tuolla Suomen Pakolaisavun alueilla. Muutenkin hyvä havahtua välillä tällaisiin itsestäänselvyyksiin.

      Delete
  2. Tapasin kerran lapsena Sumessa lukutaidottoman ihmisen ja se oli minulle valtava ihmetyksen aihe. Vanha romanimummo tuli pyytämään, että lukisin hänelle tolpassa olevan ilmoituksen, taisi mainostaa jotakin hengellistä telttakokousta. Sittemmin olen ymmärtänyt, ettei lukutaito ole itsestäänselvyys. Hyvä kampanja, toivottavasti mahdollisimman moni hyötyy tästä ja saa kokea lukemisen iloa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo toivotaan todellakin, että olisi apua.
      Meilläkin oli tuo kokous hyvä esimerkki: oltiin valmisteltu esitelmä, joka heijastettiin kankaalle ja sitten vielä jaeltiin infoa paperilla. Eipä käynyt etukäteen mielessä, että muutamalle tieto tuli ainoastaan puhutun kautta. Hyvä muistutus. Ja ainoastaan tiedettiin asia sen vuoksi, että yksi rohkea nosti käden ylös ja selitti ketkä eivät osanneet lukea. Useinhan varmasti lukutaidottomuutta ainakin länsimaissa paremminkin piilotellaan ja häpeillään, oletan?

      Delete
  3. Aika yllättävä prosentti todellakin tuolla lukutaito-ongelmallisuudella.Hyvä kampanja,toivottavasti sen avulla saadaan monta ihmistä lukemaan:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sanopas muuta, ja maailmassa nuo erot voivat olla tosi räikeitä eri maiden ja alueiden välillä. Lukutaito on kyllä mahtava juttu eikä siitä voi olla kuin hyötyä!

      Delete
  4. Meillä on Suomessa tekninen lukutaito huipputasoa mutta luetun ymmärtäminen heikompaa. Pisan testeissä Suomi paistattelee kärkitilastoissa mutta sillonkin ollaan tyytdyttävällä tasolla. Näin karkeasti sanottuna tyttöjen ja poikien ero Suomessa peruskoulun viimeisellä luokalla on 1,5 kouluvuotta tyttöjen hyväksi. Mistä ollaane rittäin huolissaan. Nyt on käynnissä pilottihanke http://www.lukuinto.fi, jolla pyritään keräämään tieto-taitoa lukemisen ymmärtämisen ja soveltamisen opetukseen. Lukeminen ja lukemisen ymmärätäminen on kaiken a ja o.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos kovasti mielenkiintoisesta infosta ja linkista! Hyva, etta ollaan huolissaan tuosta erosta. Kuinkahan muissa maissa? Mutun perusteella kehitysmaissa pojilla on tyttoja parempi lukutaito, tai mahdollisuus koulunkayntiin, kun taas lansimaissa tyttojen lukutaito on vahvempi. Mutta tosiaan, pelkka taitokaan ei riita eika auta, jos ei ymmarra lukemaansa!

      Tuossa Pakolaisavun tarjoamassa avussakin on nakojaan onneksi kaytannollinen ote, eli lukutaidon ohessa saadaan koulutusta myos toimintaan/ammatteihin, joilla voi omaa elintasoaan itse nostattaa.

      Delete
  5. Ekana Norjan-vuonna oli kielikurssilla, jonka opettaja mainitsi opettaneensa aikuisia maahanmuuttajia lukemaan. Voin vain kuvitella, millaisessa tilanteessa ovat esimerkiksi lukutaidottomat pakolaiset, tullessaan Norjan kaltaiseen kehittyneeseen maahan, jossa oikeastaan kaikki perustuu sille, että pitää osata lukea. Kaikista mahdollisista asioista on tarjolla tietoa ja opastusta - mutta se on enimmäkseen kirjallisessa muodossa.

    Toisaalta muistan lukeneeni, että aika suurella prosentilla norjalaisista peruskoulun päättävistä nuorista on heikko lukutaito. Mistä se sitten voi johtua? Kaikki ovat kuitenkin suorittaneet pakollisen 10-vuotisen peruskoulun, eivätkä huonot lukijat ole pelkästään maahanmuuttajanuoria.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aivan niin, täälläkin suurin osa infosta on kirjallista, mutta onneksi on paljon tulkkaustakin saatavilla virallisissa tilanteissa. Silti, arki on varmasti todella sekavan tuntuista, jos ei kieltä taida, saatika jos ei osaa lukea.

      Mielenkiintoinen tuo Norjan tilasto. Onkohan sielläkin kyse lukemisen ymmärryksestä, niin kuin tuossa ylemmässä kommentissa sanottiin Suomesta? Vai ihan lukutaidosta?

      Delete
    2. Harmi, kun en kuolemaksenikaan muista, mistä olen lukenut norjalaisten lukutaidosta, että voisin tarkistaa. Jotenkin kuitenkin muistelen, että kyseessä olisi ollut nimenomaan ihan lukutaito. En nyt kuitenkaan mene vannomaan mitään. Norjalainen koulu ei loista tuloksillaan esim. Pisa-tutkimuksessa, ja koulua pidetään tasapäistävänä, eli oppilaiden "leimaamista" heikoiksi halutaan välttää. Kaipa se sitten näkyy oppimistuloksissa myös lukutaidon osalta.

      Delete
    3. Hmmm, todella mielenkiintoista! Jotenkin kuvittelin, ilman mitään faktatietoa, että Suomen, Ruotsin ja Norjan systeemit olisivat aika samanlaiset. Pisa-tuloksia en ole oikein koskaan katsellutkaan. Pitäisi varmaan.

      Delete

Suuri kiitos kommentistasi!