Wednesday, October 1, 2014

(Syvällinen) puolivuotiskatsaus

Tämä blogivuosi on mennyt hiukan pipariksi eikä ollenkaan suunnitelmien mukaisesti. Eriyisesti harmittaa esim Tove Jansson -haaste, josta olin niin innoissani. Onneksi on vielä hetki aikaa osallistua. Italia-haastetta  en ole ehtinyt edes korkkaamaan. Sama koskee luonnollisesti kaikkea muutakin. Elämään kun oli sulloutunut useita vuosia hautuneita ulkoisia ja sisäisiä maanjäristyksiä, jotka vihdoin purskahtivat todellisuudeksi ja ovat vaatineet täyden huomion ja kaiken energian. Lukeminen ja tee ovat tietenkin kulkeneet siinä rinnalla, mutta tämä vuosi on ollut sellainen toiminnan ja selviytymisen vuosi, ettei tukikeppeihin ole voinut nojailla eikä ole pystynyt huokailemaan ja filosofoimaan jostakin laidoilta. Olen joutunut, ehkä kliseisesti, seisomaan omilla jaloillani kun asiat ympärillä hajoavat ja silloin tällöin pysyttelemään pinnalla raivoavassa myrskyssä. Useaan otteeseen on tehnyt mieli romahtaa ja viettää aikaa sikiöasennossa jossain peiton alla, mutta siihenkin tarvitaan oikea aika ja paikka, joka ei ole ollut nyt. Sellaistakin siis edessä vielä :) Ei tällaisesta tietenkään yksin selviä: ystävilleni olen ikuisesti kiitollinen kaikesta arjen avusta ja hiljaisesta tuesta. Kaiken lisäksi työmäärä ponnahti vuoden alussa tappiin ja sen yli: kaikki edellisvuoden loppupuolella tehdyt järkevät suunnitelmat menivät uusiksi ja tänä vuonna ollaankin vedetty suurempaa kivirekeä vähentyneillä resursseilla. Onneksi samassa veneessä on huippuporukkaa kärsimässä. Nyt vuoden loppua lähestyttäessä on sentään kiva huomata, että jotain on saavutettukin, mutta aika nääntynyttä joukkoa on ympärillä. Ensi vuodesta ei voi, eikä saa tulla samanmoista!

Jälkijäristykset säväyttelevät vielä silloin tällöin, mutta jonkinlaista balanssia on jo ehkä havaittavissa horisontissa. Varovasti hapuillen siis sitä kohti! Ystävien lisäksi jooga ansaitsee kiitoksen ja kumarruksen. Olen niin onnellinen siitä, että löysin viisaan ja taitavan opettajan. Ja siitä, että joogastudion seinän kattavasta ikkunasta näkyy Intian valtameri kaikessa kauneudessaan; joskus myrskyisänä, joskus tyynenä, joskus kirkkaana tai toisinaan sameana. Vähän niin kuin tämä elämä. Kun aivot ovat ylityöllistettynä pusertamassa ongelmia ymmärrettäviin muotteihin, tai jopa ylikuormituksen aiheuttavassa lukossa, asia on kuulkaas niin, että kehon kautta saattaa olla järkevämpää lähestyä tätä koko hommaa. Toimii, luottakaa minuun, muut kiviseinän edessä taistelevat :)


Nyt sitten kuluneen puolen vuoden löytöihin. Mieleen helminä jääneet teokset ovat:

Janssonin Art in Nature.  Rakastan Janssonin novelleja, ja tajusin, että minua viehättää hänessä juuri sellainen ominainen pohjoiseurooppalaisuus, joka henkii joka sivulta.

Simsionin The Rosie Project on yllättäen jäänyt mieleen. Vieläkin naurattaa tämä hyväntuulenkirja.

Levyn Tapaaminen Sorbonnen aukiolla tulee varmasti olemaan yksi koko vuoden mieleenpainuvimmista kirjoista. Niin voimakkaita tunteita ja tunnelmia: kaikki se ahdistus ja vapauden lupaus jossakin sormenpäiden tuntumissa. Pitäisi vain osata ja uskaltaa tarttua!

Miang-Yin The Man with the Compound Eyes oli taas erilaisuudessaan virkistävä ja mielenkiintoinen tuttavuus. Jotakin jäi elämään ajatuksiin tämän luettuani, aika näyttää kuinka sille käy.

Teerintamalta ehdottomiksi suosikeiksi nousivat:


Nyt on edessä kahden viikon loma, joka alkanee piakkoin niinkin sopivasti nimetyssä paikassa, kuin Peaceful Bay :) Suuri osa lomasta vietetään sähköttömästi, joten palataan asiaan, kun olen taas kotona. Sitä ennen haluan jakaa jotain kaunista iltakävelyiltä. Näihin tunnelmiin:


Uutta kotirantaa. Testaillaan lämpötilaa.

Miniatyyrivuoristoa.

Kirkkaassa vedessä piileskeli äkäinen rapu.

Luonnossa sata kertaa kauniimpi auringonlasku.

Lähdin nostalgiakävelylle vanhalle rannalle.

Kaverina pari lokkia ja ulapalla myrsky.

Hiekkataidetta a la aallot.





17 comments:

  1. Elämä laittaa meidät aina välillä aika kohtuuttomiin tilanteisiin, joissa ei voi kuin selviytyä. Hetki kerrallaan ja sitten päivä kerrallaan. Eräänä päivänä juo sitten kupin teetä ja oivaltaa selviytyneensä. Sitten uskaltaa jo katsoa taaksepäin ja huomaa sen hyvän, mitä noista ajoista jäi käteen - elämän tärkeät asiat kun nimittäin kristallisoituvat kovassa paineessa. Mutta voimia sinulle edelleen - tällaisista ajoista toipuminen vie aikaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Näin on. Ja tuntuu, että vaikeuksien vuoksi sitä iloa oppii löytämään mitä pienimmistäkin asioista, mikä on tietenkin hieno juttu. Perspektiivi muuttuu. Kyllä vain odottelen sitä aikaa, kun voi rauhassa näitä juttuja 'katsella' joskus tulevaisuudessa. Kiitos tosi paljon, että kirjoitit!

      Delete
  2. Kulunut vuosi kuulostaa kyllä monella tapaa rankalta. :/
    Toivottavasti meno tasaantuisi ja ensi vuosi olisi kevyempi niin töissä kuin vapaa-ajallakin!

    Noita maisemia en väsy ihailemaan. En osaa edes kuvitella, kuinka upealta kaikki näyttää paikanpäällä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos toivotuksista! Tasaantuminen ja keveytyminen olisi kyllä mainiota.
      Maisemat ovat ihanat, olen hirmu kiitollinen tuon meren läheisyydestä. Siellä sitä on varsinkin kuluneen vuoden-parin ajan käyty ilmaisterapiassa ;)

      Delete
  3. Jos jostain olla iloinen niin siitä, että rankka vuosi on toivottavasti jo takana ja paremmat ajat edessä.

    Tsemppiä tulevaan :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivotaan niin!
      Ja nytkin on sanottava, että paljon hienoakin on vuoteen onneksi mahtunut, vaikka tuo kokonaissaldo on mennytkin sinne karmean/raskaan/suruisen puolelle.

      Delete
  4. Niin epäreilua kuin se onkin, mutta vain vastoinkäymiset kasvattaa ihmistä. Elämään kuuluu kaikenlaista ja hankaluudet opettaa arvostamaan asioita eri lailla. Itse mielelläni pysyisin suht raakileena enkä kasvaisi turhan paljon ;) mutta ei sitä vissiin saa valita!
    Usein olette mielessä niin minulla kuin pikkumiehellä <3 Oikein ihanaa lomaa teille ja toivottavasti ehdittäis nähdä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tän vuoden opetukset ovat olleet varsin kovakouraisia, mutta eivätpä ole jääneet huomaamatta!
      Kuin myös re: mielessäolo :)

      Delete
  5. Joogaa ja merta. Jollain sitä on pienen ihmisen parannettava itseään elämän kolhuista. Niin ja teetä unohtamatta. Luin Secret Riverin vihdoin, kiitos sen esittelystä ;) Rentoa lomaa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Noilla eteenpäin, sekä ilossa että surussa :)
      Näppäilen tätä kännyllä pikkukylän kaffilassa, jonne pysähdyimme lounastamaan roadtripillämme etelään. Ilmainen netti ja yllärinä bluesgrass-bändi. Kiitos kommentista! Elämä on :)

      Delete
    2. Ai niin: Secret River, mielipide, ajatuksia?

      Delete
  6. Hyvä että valoa näkyy horisontissa:) Merikuvasi ovat kauniit:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. :) Malli on niin hieno. Mahdotonta tuolta on huonoja kuvia ottaa!

      Delete
  7. Hyvää rantalomaa, tsemppiä, ja kiva kuulla, että joogasta on ollut apua sinulle! Minäkin palasin joogan pariin nyt reilun vuoden tauon jälkeen, ja vaikka loppurentoutuksessa ei saakaan mieltä tyhjennettyä, onpahan sentään joku hetki, jolloin ajatuksen palasia ehtii kokoamaan rauhassa päässä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Suurin osa lomasta vietetty kyllä metsässä (!), kuvia tulossa! Me ollaan niin spoilattuja sään suhteen, etelässä on vielä liian kylmä rantaelämään :)
      Jooga on kyllä mainio <3 Ilman sitä olis asiat paljon kurjemmin.

      Delete
  8. Uskomattomat kotirannat teillä!

    Toivotan hyvää mieltä, voimia ja ihanaa loppulomaa! <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos!
      Loma loppui, mutta onnistuin täydellisesti nollaamaan kaiken, eli sujui hyvin. Nyt takaisin töissä ja arjessa ja murheissa, mutta loman ansiosta on hiukan enemmän taas energiaa rimpuilla eteenpäin. Ja kyllä tää tästä taas lähtee ajan kanssa sujumaan, uskon.

      Delete

Suuri kiitos kommentistasi!