Tuesday, September 8, 2015

Hain vainu ja muita tarinoita :)

Tiesittekö, että tiedemiehet epäilevät, että jotkin hailajit pystyvät myös nuuhkimaan ilmaa niin kuin vainukoirat ja siten löytämään 'uhrit' vedestä nopeammin kuin odottelemalla veden alla? Eritteet kun etenevät vedessä aika hitaasti, mutta hait ovat monesti paikalla nopeammin. Entä tiesittekö, että valtameren pohjassa on tietyissä paikoissa kilometrien pituisia 'mattoja', jotka koostuvat matomaisista bakteereista, jotka mussuttavat pohjamöhnää? En minäkään tiennyt! Mutta nyt tiedän tuonkin, ja monen monta muuta mielenkiintoista faktaa valtameristä ja niiden asukkaista. Mini-me:llä ja minulla on ollut yhteinen 'iltasatukirja' viime viikkoina. Kyseessä on Michael Brightin The Shark that Walks on Land - and other strange but true tales of mysterious sea creatures, jossa käydään kiihkottomasti läpi valtamerten eläjiä mikroskooppisista jättiläisiin. 


Bright, M. The Shark that Walks on Land. Robson Press, London, 2013.



En tiedä miksi kirja on niin huippu: kaava miltei jokaisen kappaleen kohdalla on sama, eli olion nimi, latinankielinen nimi, mitat, milloin ja kuka on observoinut mitäkin, ja sitten ominaisuuksia. Tätä ei olla kirjoitettu hauskan populistiseksi, eli teksti on kuivaa, vaikka meressä ollaankin (hah, hah). Pidän kappaleiden ja lukujen lyhyehköstä pituudesta, luemme näitä muutaman ennen nukkumaanmenoa. Kirjassa mennään suoraan asiaan toisensa jälkeen ja tekstissä on paljon päivämääriä ja mittoja. Tiukkaa  ja tiivistettyä asiaa tieteellisellä otteella. Merenneitojenkin olemassaolo tyrmätään osan viimeisessä lauseessa sanoin: 'So, that's that then.' Silti kirja ei ole missään nimessä tylsä, vaan hurjan mielenkiintoinen. Asia johtuu varmaankin siitä, että valtameret asukkaineen ovat kamalan jännittäviä ja niin erilaisia maan päällä tallusteleviin eläimiin verrattuna. On veden uskomaton paine syvyyksissä, ja kylmyys ja pimeys. On pinnan ja syvyyksien väliä sahaavat ja vain jommassa kummassa viihtyvät. On pyörryttävää ajatella, että tosiasiassahan maapallomme on oikeasti meripallo ja maata on vain pikkuisen siellä täällä. Ja meille maan asukeille meren syvyyksissä on vielä vaikka kuinka paljon meille aivan tuntematonta. Vedessä olemme kömpelöitä kellujia (ja mukavia välipaloja joillekin), mikä hidastaa ymmärrystämme ja uteliaisuuden tyydyttämistä.

Kirja saa mielikuvituksen liikkeelle ja antaa ahaa-elämyksiä. Joka sivulta oppii jotakin uutta, ellei ole meribiologi. Maailmasta tulee isompi ja mystisempi: täällä on niin paljon kaikkea vielä tuntematonta! (Ja höh, miksi se on maailma, eikä merta mainita tässäkään?) Kirja on kuvitettu musta-valkopiirustuksin, joita on myös hauska katsella. Erityisesti cookiecutter sharkin naamataulu on saanut meidät nauramaan useaan otteeseen.

Ihme kyllä, kirjan oliot eivät ole tulleet uniin, eli olemme nukkuneet rauhassa vaikka voisi olettaa kaikenlaisten terävähampaisten lipuvan myös painajaisiin. Täytyy myöntää, että joitakin haikappaleita olen lukiessa hiukan sensuroinut, ettei Mini-me:n merikammo tulisi takaisin. Suosittelen lämpimästi, jos tällainen ytimekäs faktapläjäystyyli ja merenelävät kiinnostavat.


(c) sannabanana
Tuolla syvyyksissä ne lymyävät...

4 comments:

  1. "kaava miltei jokaisen kappaleen kohdalla on sama, eli olion nimi, latinankielinen nimi, mitat, milloin ja kuka on observoinut mitäkin, ja sitten ominaisuuksia" - tulee tästä nyt mieleen Bolanon 2666, aihepiiri tietysti avain eri, mutta tuo kaavamaisuus. Se synnytti Bolanoakin lukiessa monenmoisia ajatuksia.

    PS. En tiennyt, mitään noista asioista, jotka mainitsit kirjoituksesi alussa :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jes! Kiinnostaa entistä enemmän nyt tuo Bolano!
      Ja edellisen postauksen A Fine Balance oli se 'kiäh-kirja' sinulle ;)

      Delete
  2. Meripallo - huikeaa! Jos katsoisimme maapalloa avaruudesta, niin hyvin sininenhän se olisi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, meidän sininen planeettamme. Miten ne valtameret sattuvatkaan jotenkin unohtumaan ajatuksista, ellei itse ole vesillä?

      Delete

Suuri kiitos kommentistasi!