Thursday, September 24, 2015

Matchaa ja matkamuistoja

Iltana eräänä tuli kauhea matcha-himo. Ei auttanut kuin hakea purkki jääkaapista, kaivella esiin chasen, chashaku ja siivilä, ja sitten sekoitella vaahtoinen voimajuoma. Tietenkään tässä ei ollut mitään järkeä, sillä tuloksena oli odotetusti heikot yöunet, mutta silti tuntui, että kupillinen oli sen arvoista. Päähänpiston seurauksena välineet jäivät keittiöön esille ja niihin on ollut siitä lähtien helppo tarttua.

Näillä vauhtiin!

Tänä aamuna heräsin aikaisin. Työauton radiopuhelin oli jäänyt auki, ja heräsin joidenkin työmiesten kommentteihin toisilleen. Volyymiä oli sen verran, että ääni kaikui suljetusta autosta makuuhuoneeseen sisälle saakka. Kesti hieman aikaa tajuta, mistä oli kyse. Onneksi naapuri on tämän viikon muualla töissä. Mini-me:n koisiessa hiivin verannalla yöpaidassa, lämpimät lankut jalkapohjien alla, lintujen laulaessa. Aurinko oli juuri noussut, aamussa usvainen olo. Rakastan tällaisia arkisia rauhan hetkiä. Hiljaisesti hiippaillen varastettuja tunteja ja minuutteja, jolloin tuntuu kuin olisi ainoa ihminen tällä upealla planeetalla. Lyhyellä aamujoogalla sain kehon eloisaksi ja matcha vispattiin kupposeen. 


Minä en välittänyt, vaikka joukossa oli noita suurempiakin ilmakuplia. Lisävispauksella nekin häviäisivät ja matchankin maku paranisi kermaisemmaksi.

Aiemmassa matcha-himossani avasin vihdoin tammikuussa hankitun Ippodon Tancho-no-mukashin. Tämä kyseinen matcha on Ippodon asteikolla sieltä keskituhdista ja keskilaatuisesta päästä. Matcha-valikoimaa Ippodossa riittää: ostoshetkellä tarjolla oli 17 eri laatua, joiden hinnat vaihtelivat 400-2000 yeniin (plus verot), eli noin 3-15 euroa 20 gramman paketista. Minua jäi nyt harmittamaan etten hankkinut vertailukohdaksi toista laatua tai Kioton erikoismatchaa, jota oli myös tarjolla. (Kerroin muuten hiukan Kioton Ippodosta aikaisemmin täällä.) Tancho-no-mukashi on helposti vaahtoavaa, tummantummanvihreää ja täyteläistä. Jos makumuistiin on luottamista, tämä oli maultaan hiukan kitkerämpää ja jälkimaultaan voimakkaampaa, kuin Obubun kevyempi ja kermaisempi matcha, jota testailin taannoin. Makeus ja kitkeryys ovat silti kauniissa balanssissa. Valmistelin tämän matchan noin 80-asteiseen veteen (keittimessä säätö 85 astetta ja sitten hiukan odottelua). En tiedä miksi matchan hidas nauttiminen aamulla tuntuu niin upealta luksukselta ja saa koko maailman näyttämään jotenkin harmonisemmalta? Koska aika on yhtäkkiä vilahtanut tammikuusta syyskuuhun, luulen, että aamuinen matcha-hetki tulee olemaan osa rutiinia purkillisen loppuun saakka, sillä aikomus oli nauttia tästä ihan tuoreena...


<3 matcha :)


Tajuttuani, kuinka aikaa on taas tammikuusta vilahtanut (apua - kohtahan on jo seuraava tammikuu!) selailin hiukan haikealla mielellä kansiota, jonne olin laittanut talteen kaikenlaista Japanista kerättyä: esitteitä, kortteja, karttoja ja sen sellaista. Tekisi kovasti mieli reissata sinne uudestaan, ja nähdä, kokea sekä maistella lisää. Minusta tällaiset ohkaiset reissukansiot ovat muuten hirmu käteviä. Kerään nykyisin joka reissulta tärkeitä ja kauniita juttuja talteen ja laitan ne matkan loputtua omaan kansioonsa. Niiden avulla on helppo myöhemmin tehdä tällaisia muistelumatkoja, virkistää muistia ja antaa vaikka muille matkavinkkejä. Aikaisemmin matkoilta kerätyt jutut kierivät usein kuukausia nurkissa, pöydillä ja hyllyillä ja päätyivät jossakin vaiheessa paljon myöhemmin huonokuntoisina roskikseen. Nyt on kovin järjestelmällinen olo noiden kansioiden kanssa :)


Kaikenlaista kansiossa.

Tästä olen innoissani: Love Potion kukkii jälleen. Ensimmäinen nuppu miltei vuoteen!

6 comments:

  1. Ihana postaus, teetä rantaa ja joogaa. Jäin miettimään että tuleekohan minusta koskaan tee - ihmistä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos <3
      Mäkin olin pitkään jooga-ihminen ennen kuin tajusin, etten oikeasti ollut koskaan joogannut :D Eli kaikki on kyllä hyvinkin mahdollista :)

      Delete
  2. En ollut ennen tätä kirjoitustasi matchasta koskaan kuullutkaan. :) Heh, minäkin aina päätän laittaa matkajutut just vaikka johonkin kansioon, mutta toistaiseksi työnnän ne vaan johonkin, joka ei ole kovin toimiva taktiikka - varsinkaan, jos jotain tahtoisi joskus löytää.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinhän se on. Ja valitettavasti omalla kohdallani muisti pätkii sillä lailla, että olen esim unohtanut aivan autuaasti tärkeitä tietoja joiltain 15 vuoden takaisilta reissuilta (niin kuin esimerkiksi joidenkin kylien ja kaupunkien nimiä, eli en edes tiedä missä tarkalleen ottaen olin!). Eikä asioita voi edes tarkistaa, sillä kaikki tuo sälä on heitetty roskiin jo aikaa sitten.
      Itse asiassa huomasin, että tuo kansioidea toimii parhaiten niin, että otat tuollaisen ohuen pahvikansion (en tiedä onko niillä jokin toinenkin nimi) mukaan jo matkalle. Ja sitten kaikki pikkujutut, kartat jne säilöt sinne jo itse matkan aikana. Ennen kotiinpaluuta (kun laukut ovat pullollaan ja täytyy karsia) käyt sitten läpi mitä oikeasti haluat pitää muistona - ja voila! - kansio on aivan itsestään valmistunut!

      Delete
    2. Hämäävän yksinkertainen neuvo. Kiitos. --> kansiokauppaan

      Delete
    3. Itsekin tajusin tuon vahingossa, kun noin pääsi käymään :) Toinen plussa on myös se, että reissussa kaikki paprut ja liput ja laput pysyy tuolla konstilla suorina ja siisteinä vaikka rymyäisi missä olosuhteissa!

      Delete

Suuri kiitos kommentistasi!