Monday, October 19, 2015

Pitkä matka, pitkä aika

Edellisen viikon olin Minin kanssa reissussa. Ajomatkaa tuli muutama tuhat kilometriä, suuntana pohjoinen ja siellä sisämaa ja joenvarsi. Seurana ihmiset, joille nuo maisemat ovat olleet koti, uskonto ja osa itseä ikiajat. Reissulla oli monta merkitystä. Työhommien kautta tapasin jälleen ihmiset, jotka vuosia sitten avasivat silmäni ensimmäistä kertaa näkemään ja kokemaan tämän maan ja sen historian aivan eri tavalla. Kertoivat ja opettivat kädestä pitäen ja kärsivällisesti: tarinoita, myyttejä, uskomuksia, omaa elämää, suojaa, ruokaa, vettä, kauneutta, merkkejä, jälkiä, tärkeitä paikkoja, velvollisuuksia, vanhoja riitoja ja tapahtumia, sekä heidän henkiään, jotka kävelivät täällä kauan meitä ennen. Oli ihana halata ja kiittää, olla taas siellä, minkä tunnen sisälläni vahvimmin, vaikka monen monella maalla olen matkannut, ihmisiin tutustunut ja oppinut toisia tapoja sen jälkeen kun tuolta lähdin. Syykin reissulle oli positiivinen, mutta nyt vielä ovat sormet ja varpaat ristissä ja on odoteltava ja toivottava ennen kuin mitään muuta voi sanoa.

Lämpöä riitti yli neljäkymmentä, iltapäivisin pari ukkosmyrskyä, rankkoja reittejä nelivetureilla paikkoihin, joista vain harva tietää, ikuista tavaroiden roudaamista autoista ulos ja takaisin, liikettä varjoihin pois auringosta, litratolkulla vettä, viilentelyä joenuoman lammikoissa ja kahden erilaisen kulttuurin kohtaamista, tällä kertaa siellä toisella puolella, poissa kaupungeista ja ilmastoinnista. 

Takaisinmatkalla olin niin poikki, että iltapäivällä oli kaarrettava auto sivuun tienpenkalle, ja otettava pikanokoset ennen kuin matka taas jatkui. Koukkasimme kahteen otteeseen valtameren rannassa. Kotikontujen 28 astetta tuntuu kylmältä. Tänään Mini piti esitelmän koulussa: 'Ihmiset saavat ne maansa takaisin, jotka valkoiset heiltä veivät." Sinne päin. Kunpa asiat olisivat noin yksinkertaisia ja oikeudenmukaisia.


Teevesi kiehumassa.

Bongaa python.

Raunioita ja historiaa.

Eukalyptuksenlehtiä paksuna mattona.

Keidas karuissa maisemissa.

Coral Bay kotimatkalla. Snorkailtiin <3

Auto täytyy kai pestä...

14 comments:

  1. Hienoja mielenkiintoisia kuviia!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Otin hirmuisesti lisaakin, mutta pyhista paikoista, enka uskalla laittaa nettiin :)

      Delete
  2. Asut niin suuressa maassa että riittää paljon nähtävää ja pitkiä ajomatkoja.Hieno tuo beach-kuva!

    ReplyDelete
    Replies
    1. No nain on! Taalla on tilaa ja tosiaan erilaisia maisemia ja ilmastoja riittamiin.
      Minustakin tuo on ihana beach-kuva. Oltiin liikkeella sen verran aikaisin, ettei ketaan muuta ollut viela rannalla. Turisteja oli tuolla aika paljon jo.

      Delete
  3. Oi. Australia. Olen sen lumoissa juuri nyt kun luen sinne sijoittuvaa kirjaa ja tallailen täällä tuulessa ja sateessa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Taalla on ihana olla lumoissa :) Kerro, mika kirja?
      Tuuli ja sadekin kuulostavat romanttisilta, ainakin taalta ruudun toiselta puolelta :D

      Delete
  4. Kuulostaa todella mielenkiintoiselta. kaikki tuo. Ja tutulta nuo reilu tuhan kilometriä suuntaansa reissut:).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sitä se oli ja on aina, kun tuollaisessa seurassa pääsee ihmettelemään.
      Juu. Ja oikeasti tykkään noista pitkistä matkoista, vaikka kuinka väsyttäisi. Aina sitä katsoo kotia uusin silmiin, kun palautuu.

      Delete
  5. Australiassa olisi paljon nähtävää ja koettavaa. Mitenköhän sinne pääsisi käymään jonain päivänä... Havaitsin muuten äskettäin, että olen täysin suunnittelematta viettänyt aussiteemaviikkoja. Sekä pinon päällimmäisenä että Netflixissä 'työn alla' on jotain australialaista.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No niin, selvästi kutsu kuuluu sinne :)
      Näkemistä ja tekemistä kyllä täältä löytyy, ihan mihin tahansa kolkkaan sitten tulet käymään :) Ilmoittele sitten kun liput on taskussa ;)
      Nyt kiinnostaa, että mitä luet ja katsot?

      Delete
    2. Luettavana on Okalinnut, joka on osoittautunut odotettua paremmaksi kirjaksi. Se muinainen minisarja taisi olla siirapilla valeltu versio kertomuksesta, jossa on muitakin ulottuvuuksia kuin romantiikka.
      Netflixissä menossa on Underbelly, ja sitä ennen katsoin Miss Fisher's Murder Mysteries. Kummastakaan ei ole kaikki kaudet vielä katsottavissa, joten jatkoa seuraa sitten jossain vaiheessa. Ihan sivuhuomautuksena todettakoon, että Nathan Page on <3.

      Delete
  6. Mahtava kuvia, teilla on nyt taatusti mielenkiintoinen matka, mielenkiintoiseen paikkaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Tuntuu että ollaan vähän koko ajan matkalla! Varsinkin tämä lokakuu ollaan enemmän poissa kuin kotona. Huomenna taas viiletetään...
      Ja muutenkin, mielenkiintoisella matkalla ollaan :)

      Delete

Suuri kiitos kommentistasi!