Sunday, February 28, 2016

Ankeaa opportunismia

Välipalakirja. Jotain sellaista, jonka sain nopeasti luettua työn alla olevien japanilaisten lomassa. Rupert Thomsonin Soft kertoo kolmesta kovin erilaisesta ihmisestä, joiden elämät koskettavat toisiaan erään tapahtuman tienoilta. Takakannen lupailtu tarina kyseenalaisista markkinointistrategioista, kuluttajista ja murhasta kuulosti mukaansatempaavalta ja mielenkiintoiselta. Sellainen kirja olikin, vaikka markkinoinnin epäeettisyys ja kuluttajien ohjailu jäivät todella (liian) ohuiksi ja niiden purkaminen tai edes tarinassa käytettyjen keinojen selittäminen tarkemmin olisi kertarysäksellä nostanut kirjan kiehtovuutta ja saanut lukijan pohtimaan ja näkemään ympäröivän todellisuuden hiukan eri tavalla.



Thomson, R. Soft. Bloomsbury, London, 2012.



"She smiled, thinking of the difference in the way they lived. His life resembled a car-park that was full, and people drove round and round it, looking for a place. Her life, you could park almost anywhere. Sitting in the dark she saw vast areas of empty asphalt stretching away in all directions."


Softissa tapaamme epävarman, nuoren Gladen, joka seurustelee yhdysvaltalaisen rikkaan, mutta kylmän hurmurin kanssa ja on huolissaan yhteiskunnan ulkopuolella elävästä isästään; karaistuneen Barkerin, jonka elämä yrityksistä huolimatta vetää puoleensa väkivaltaa ja ongelmia, joista selvitään kunnon aseistuksella ja valmistautumisella; sekä menestystä halajavan Jimmyn, jonka ura lähtee nousukiitoon yhdysvaltalaisessa virvoitusjuomayhtiössä epäsovinnaisen idean ja siihen liittyvän riskin ansiosta.

"They drove through the city centre - bleak, dark streets that reminded him of his entire life. He saw chip shops, night-clubs. He saw girls standing in a chilly cluster outside a pub. Their snow-washed jeans, their blow-dried hair."


Minun oli hankala saada otetta tästä kirjasta, tai paremminkin määritellä mistä se oikeastaan kertoo. Mukana on hiukan romanssia, hiukan ihmissuhdeasioita, hiukan mysteeriä, hiukan yrityskulttuuria, hiukan sitä ja tätä. Mihinkään ei mennä kovin syvälle. Päällimmäiseksi fiilikseksi jää ankeus ja toivottomuus, yrityksistä huolimatta. Kuinka raha ja valta saavat monesti rajat ja säännöt joustamaan. Ja se, kuinka etsimme onnea ja turvaa joskus kyseenalaisistakin paikoista, ja kuinka kummankaan saavuttaminen ei ole itsestäänselvyys. Kirjan henkilöt tarttuvat oljenkorsiin kerta toisensa jälkeen, jonkin paremman toivossa. Kukaan kolmesta ei ole voittaja. En tiedä onko kukaan muukaan.

No comments:

Post a Comment

Suuri kiitos kommentistasi!