Saturday, July 9, 2016

Ihanan mahdotonta

Minulla on nyt menossa aikuisten satukuukausi, huomasin. Tiedättehän, satumaisia kirjoja täynnä kaikenlaista fantastista, mielikuvituksellista, mahdotonta, kutkuttavaa, mukaansatempaavaa. Logiikan, arjen ja analyysit voi heittää repusta ja vain lähteä liitoon, uteliaana katsomaan, minne ja miten kaikki päätyy. Satumatka alkoi Ransom Riggsin Miss Peregrine's Home for Peculiar Childrenistä, jonka sain kollegalta lainaksi. Suosikkini, Tim Burtonin, ohjaama kirjaan perustuva elokuva on tulossa teattereihin syyskuussa ja olen jo moneen otteeseen ihastellut traileria, jonka perusteella leffa saattaa olla jopa hitusen hienompi kuin kirja! Tosin Miss Peregrine on leffassa ihan liian nuori ja huoliteltu mielestäni, ja Emmakin liian hollywoodfantasian näköinen. Mutta muuten tunnelma ja 'maailma' vaikuttaa osuneen todella nappiin, on huvittavassa synkkyydessään tyypillistä Burtonia ja sopii hyvin Riggsin sepittämään kertomukseen.


Riggs, R. Miss Peregrine's Home for Peculiar Children. Quirk Books, Philadelphia, 2013 (2011).



Jacob on tyypillinen yhdysvaltalainen teini, hyväosaisen perheen silmäterä ja perheyrityksen tuleva perijä. Höperön isoisänsä sekoillessa vanhuuttaan, Jacob lähtee mieluusti työpaikaltaan katsastamaan tilanteen. Perillä odottaa kuitenkin karmiva näky, ja isoisän kohtalo saa kaiken tapahtuneen tikittämään kuin aikapommin Jacobin mielessä. Viimeiset sanat, lapsuuden villit tarinat, isoisän elämä sodan aikana, metsässä vilahtanut painajaismainen otus ja omituiset vanhat valokuvat - minne ne kaikki johtavat?


"It was almost-too-perfect morning. Leaving the pub felt like stepping into one of those heavily retouched photos that come loaded as wallpaper on new computers: streets of artfully decrepit cottages stretched into the distance, giving way to green fields sewn together by meandering rock walls, the whole scene topped with scudding white clouds."


Johtolangat vievät Jacobin isoisänsä jalanjäljille ja psykologin siunaamana Jacob lähtee isänsä kanssa valtameren taakse Walesiin, saarelle, jolla isoisä vietti useamman vuoden sota-ajan matkalaukkulapsena. Isä haalii materiaalia kokoon tulevaa lintukirjaansa varten samaan aikaan kun Jacob yrittää saada yhteyden Miss Peregrineen, naiseen, joka aikoinaan huolehti sotalapsista. Isoisän lämmöllä kuvailema kartano on kuitenkin kolkkona tuusannuuskana ja moni muukaan asia saarella ei taida olla sitä, miltä se näyttää. Pian Jacob onkin löytänyt jotain varsin erikoista ja uskomatonta. Vaara vaanii kuitenkin varjoissa ja kohta kantapäilläkin. 


Riggsin teos vetäisi minut mukaansa ensi sivulta ja ei hellittänyt ennen kuin takakansi oli kiinni. On selvää, että jatkoa on tiedossa, sillä mikään ei oikeastaan päättynyt viimeisellä sivulla. Pidin kovasti tarinan lomaan sirotelluista aidoista vanhoista valokuvista, joiden hahmot Riggs on sisällyttänyt juoneen. Kihelmöivää jännitystä, mielikuvituksen lentoa, aikamatkailua ja pikkuriikkisen romanssia tarjoillaan näiden kansien välissä ahmittavaksi. Ainoa pikkuseikka, joka häiritsi, oli se, että yhdysvaltalainen 2000-luvun teini ja Walesissa asuvat 1940-luvun lapset puhuvat keskenään aivan samaa kieltä suuremmitta kommelluksitta. Tämä oli kamalan vaikea kuvitella, vaikka samaan aikaan pystyin hyvinkin hyväksymään painovoimasta riippumattoman tyttösen, näkymättömän pojan, kämmenistä pullahtavat tulipallot, yli-inhimilliset lihasvoimat, linnuiksi pyrähtävät vanhat leidit, ja niin edelleen, ja niin edelleen :)


Huomenna muuten alkaa blogistanian kesälukumaraton, jonka minä suoritan tietenkin keskellä täkäläistä talvea. Hätä ei ole kuitenkaan suuri, sillä sääennuste lupaa puolipilvistä ja lämmönkin pitäisi nousta 22 asteeseen. Innolla odottelen kirjapinon kanssa jo aamua! Päivittelen sitten huomisessa postauksessa maratonkuulumisia, eli pysykäähän langoilla, jos kiinnostaa.

6 comments:

  1. Tuo pitääkin laittaa muistiin;elokuvaa olen jo odotellut jonkin aikaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minäkään en millään malta odottaa, että pääsen elokuviin katsomaan tätä. Ehdit vielä lukea kirjan ennen leffaa!

      Delete
  2. Sain viimeinkin hankittua tuon kirjan omaksi ja nyt pitäisi ehtiä lukeakin tuo. Leffakin tulossa, hyvä juttu.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hyvä, hyvä! Minun oli vaikea laskea tämä alas, eli älä kovin myöhään illalla aloita lukemista ;)

      Delete
  3. Nuo kuvat teki tästä lukukokemuksesta ainutlaatuisen. Elokuvaa todellakin odotellessa :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minustakin! Ja mun lukemassani kirjassa oli Riggsin haastattelu, jossa hän kertoi kuvien tarinaa - ja noita kuviahan hänen läpikäymissään kokoelmissa riittää! Hirmu mielenkiintoista ja kutittelee mielikuvitusta. Todellakin, iso osa lukufiiliksestä tuli noista kuvista.

      Delete

Suuri kiitos kommentistasi!