Friday, December 30, 2016

Chick-littiä brasilialaisittain

Toinen lomalla ahmaisemani kirja oli heppoisempaa tavaraa kuin edellinen. Odotukset olivat kuitenkin kovat takakannen hehkutuksen vuoksi. Kirja oli kuulemma "amazing" ja "unlike any other you've ever read" ja "Every sentence surprises. Every character intrigues." Korkealta romahdettiin kuitenkin, ja kovaa, miltei heti ensi sivujen jälkeen, vaikka rantalukemiseksi tämä oli toisaalta ihan sopivaa kamaa: kevyttä ja sopivan jännää, mutta ennen kaikkea sellaista romanssifantasiaa pienellä jännärikierteellä, johon villin Brasilian alamaailma tarjoaa sopivat varusteet. Pientä erikoisuutta tarjosi myös se, että päähenkilö on kääntäjä (samoin kuin Novey itse), ja tarinan lomaan on ripoteltu hauskasti tapahtumiin kietoutunutta sanojen määrittelyä sekä riolaisen juorumedian lausuntoja.



 
Novey, I. Ways to Disappear. Little, Brown and Company, New York, 2016.


Suosittu brasilialainen kirjailija, Beatriz Yagoda, kiipeää yllättäen puuhun, minkä jälkeen hän katoaa jäljettömiin. Yhdysvalloissa hänen uskollinen kääntäjänsä ja faninsa, ehkä myös jonkinasteinen ystävänsä, Emma kuulee tapahtuneesta ja päättää lähteä siltä seisomalta Rioon auttamaan kirjailijan etsinnässä. Lähtökiireeseen saattaa myös vaikuttaa naimisiin kiirehtivä, säntillinen Miles, jonka kanssa Emma on aamulenkkeillyt kellontarkkuudella jo vuosia. Kirjailijan tekstien vuoksi Emma uskoo tietävänsä, minne Beatriz on piiloutunut.

Riossa Emma yöpyy kirjailijan kotona ja tutustuu tämän aikuisiin lapsiin, Raqueliin ja Marcukseen. Kovin nopeasti alkavat intohimon liekit lyödä Marcusin ja Emman välillä, eikä Miles saa vastauksia huolestuneihin sähköposteihinsa. Lasten tutkiessa äitinsä tietokoneen muistia, paljastuu syy kirjailijan katoamiselle, mutta häntä metsästämässä on muitakin kuin lapset ja Emma, eikä näillä metsämiehillä ole puhtaita jauhoja pussissaan.

Brasilian kuumuus, kieli ja ruoat hehkuvat sivuilla Emman silmin nähtyinä, samoin stereotypiat. Dramatiikkaa ei sivuilta jää uupumaan: oksennus roiskuu, samoin veri, puukot painuvat ihole ja aseet paukahtelevat. Intohimot vievät mennessään sekä hyvään että pahaan. Henkilöihin en ehtinyt sen kummemmin ihastua tai edes heitä ymmärtää sen kummemmin, samoin kuva Brasiliasta jäi tulisen romanssin taka-alalle. Loppu oli pliisu, mutta kuten sanottu, lomalukemiseksi aivan mukavaa tekstiä hiukan eksoottisemmalla tapahtumapaikalla.
 

"The water around the island of Boipeba hid nothing. As the catamaran slowed and docked, Raquel could see clear to the bottom, all the broken shells spiraling in the wake of the boat, even the tiny fish glinting among the reeds. Up on the bank, everything was a blur of tourism."


No comments:

Post a Comment

Suuri kiitos kommentistasi!