Thursday, December 29, 2016

Kutkuttavia kiemuroita

Gillian Flynnin novelli The Grownup oli kerrassaan mahtavaa joululomalukemista. Eikä tarvitse olla lomallakaan tästä nauttiakseen. Flynn tarjoaa huikeaa menoa, jossa kaikki ennakko-oletukset muljautellaan sivujen edetessä taitavasti päälaelleen. Lukiessa sanoin 'wow'/'no way'/'oh no' ja haukoin henkeä sen verran kovaäänisesti niin, että partneriakin alkoi jo kirja kiinnostaa.


Flynn, G. The Grownup. Weidenfeld & Nicolson, London, 2015 (2014).


Minä en novellin aloittaessani tiennyt tarinasta mitään, eli hyppäsin täysin sokkona mukaan hurjaan kyytiin. On kirjoja rakastava ja yritteliäs 'käsityöläinen' (hih hih, kirjan lukeneet tietävät mitä tarkoitan), joka etenee urallaan selvänäkijäksi. On ylemmän keskiluokan ahdistunut rouva vastaremontoidussa, suuressa vanhassa talossa. On hänen pieni poikansa ja hiukan isompi poika miehen edellisestä liitosta. On talon huokaileva pimeys, joka taitaa olla tarttunut poikaan...

Psykologista kiemurtelua ja jännitystä parhaimmillaan. Kuka vie ja ketä? Kertakaikkiaan huippu! Tunnissa ahmaistu kirja ehti avata päähenkilön taustoja, persoonaa ja motiiveja, sekä saada lukijan kiemurtelemaan tapahtumien kourissa johtolankoja janoten, epäillen, kauhistellen ja ihanasti aivosoluja möyhentäen. Suuret suositukset tälle, etsikää käsiinne!


 "Susan went to her room. I went to work. I swear I worked. I washed the house - every inch of wall and floor - with rosemary and lavender. I smudged the sage and said my magical words that were gibberish as Miles screamed and Susan cried in the rooms above me. Then I dumped everything from my vomit-smeared purse into the kitchen sink and ran water over it until it was clean."

4 comments:

  1. Tämä kirja on esillä täällä joka paikassa. Olen ajatellut, että se on joku "välipalakirja", kun on niin ohkainen. En ole siis Flynnilta toistaiseksi mitään lukenut, mutta Gone Girlin olen katsonut elokuvana. Tämä on kyllä pakko lukea!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Välipalaksi tämä onkin ihan hyvä lyhyytensä vuoksi. Minäkin näin vain Gone Girlin leffana ja sen perusteella arvaan, että itse kirjassa on samanlaista asioiden päälaelleen asettamista ja psykologista jännitettä kuin tässäkin.
      Ei tämä yllä lempikirjaksi, sillä en halua lukea tätä uudelleen. Olennaista ainakin minulle on juuri tuo yllätyksellisyys, joka sitten ensilukeman jälkeen tietenkin on poissa.

      Delete
  2. Luin ensimmäisenä Gone Girl ja tykkäsin kovasti. Sen verran, etten edes halunnut nähdä elokuvaa. Seuraava kirja oli Dark Places ja se oli siis niin hirveä, käänsin lehteä lehden perään, lukea piti loppuun asti, mutta olihan kamala. Pitäisikö antaa vielä mahdollisuus tälle ? Sun kirjoituksen perusteella ehkä pitäisi.....

    ReplyDelete
    Replies
    1. No voihan! Jätän varmaan tuon Dark Placesin sitten väliin. Tämä Grownup on kyllä mielestäni nopea ja suhteellisen kivuton tapaus, vaikkei täysillä nappaisikaan, eli suosittelen kokeilemaan. Minun tekee mieli lukea Gone Girl. Epäilen, että tosiaan samankaltaista jännitettä löytyy kuin tästä.

      Delete

Suuri kiitos kommentistasi!