Monday, August 29, 2016

Nuorten sydänten liekehtelyä

Niin hienosti tiivistettyjä tunnelmia, että pakahduttaa, löytyy anime-ohjaaja Makoto Shinkain kirjoittamasta ja Yukiko Seiken kuvittamasta mangasta 5 Centimeters per Second (Byousoku 5-senchimeetoru, käännös Melissa ja Taka Tanaka). Takakannen mukaan Shinkai on uusi Miyazaki, ja joskus jopa hyppää loistavuudessaan jälkimmäisen yli. Niin minustakin. Tunneskaala on tässä mielestäni selkeästi syvempi ja kypsempi, kuin Miyazakilla. 5 Centimeters per Second on myös Shinkain toimesta julkaistu aikaisemmin novellina sekä animena, kovasti tekee mieli lähteä nyt heti noitakin etsimään. Epäilen, että anime voisi nousta uudeksi suosikikseni, ainakin netistä l öytyneiden screenshotien perusteella.


Shinkai, M. & Seike, Y. 5 Centimeters per Second. Vertical Inc, New York, 2012 (2010)

Nuori Takaki Tohno muuttaa usein, on aina kiltti ja huomaavainen, ja siksi kai saa useiden tyttöjen sydämet lepattamaan. Omaan sydämeensä hänelle jää kuitenkin alitajuisesti kaivertava muisto tytöstä, jonka kanssa vaihdeltiin lupauksia ikuisesta romanssista, välimatkoista huolimatta. Kirjassa seurataan Takakin elämää vuosien ajan. Joskus näkökulma on Takakin, joskus häneen tutustuneiden tyttöjen. Suhteet muuttuvat hahmojen aikuistuessa, mutta syd än on mikä on - hallitsematon. Juoni näin kirjoitettuna on varsin yksinkertainen, mutta taika tulee upeasta kuvituksesta ja kohtauksista, joiden jännite saa hengityksen salpautumaan hetkeksi: nopeat katseet, pienet eleet, luonnon ja kaupungin tunnelmat, hetket, jotka todellisuudessa ovat ohitse ennen kuin alkoivatkaan, mutta tuntuvat merkityksiltään eläm ää suuremmilta.  Tiedättehän: katseet ja tilanteet, joissa osallisten aika pysähtyy.


Minä lueskelin tätä kev äisessä aamuauringossa nautiskellen.


Haikeaa melankolisuutta, kaipausta, rakkauden huumaa ja tuskaa, nuoruuden kömpelyyttä, haaveita ja särkyneitä unelmia. Kaikki tämä japanilaisessa kauneudentulvassa, jossa joko sataa lunta tai kirsikankukkia, tai pohditaan syntyjä syviä suurkaupungin valojen tuikkeessa. Ihana uusi tuttavuus, janoan lisää!      

Monday, August 22, 2016

Pirstaloisia perhekuvioita

Tulipa taas luettua jotain mielenkiintoista, kutkuttavaa ja nautinnollista. Ye Xinin Educated Youthin (kiinasta englanniksi kääntänyt Jing Han) alkuasetelma on jo jännitteinen: Kiinan kulttuurivallankumouksen aikana 14 miljoonaa (14 MILJOONAA!) lukiosta valmistunutta kaupunkilaisnuorta lähetettiin kauas maaseudulle töihin ennaltamääräämättömäksi ajaksi. Vuosien kuluessa elämä maalla, kaukana syntymäkodista ja omasta perheestä, muuttui arjeksi. Monet rakastuivat, menivät naimisiin, perustivat perheen ja uskoivat saman simppelin elämänmenon jatkuvan, kunnes 70-luvun lopulla säännöt yllättäen muuttuivatkin. Nyt kaupunkilaiset saivatkin halutessaan palata kotiseudulleen, mutta ehtojen kanssa: perhettä ei saanut ottaa mukaan ja jos oli pysyvässä työpaikassa, ei lähtö onnistuisi. Työpaikasta eroon pääsy onnistui helposti, mutta entä perhe? Koti-ikävissään ja kaupungin hulinan kaipuussaan ihmiset tekivät erilaisia ja erikoisia ratkaisuja. Ye Xin tietää mistä puhuu, sillä hän oli itse yksi noista 'koulutetuista nuorista'. 


Ye, X. Educated Youth. Giramondo, Sydney, 2016 (1991).



Romaanissa veivataan kahden paikan ja ajan välillä: on moderni Shanghai, jossa maaseudulta palanneet naiset ja miehet ovat rakentaneet elämänsä ja uransa uudelleen. On myös pieni ja kaukainen Xinshuangbanna, eksoottinen maalaisseutu, jossa he viettivät vuosia tai jopa pari vuosikymmentä elämästään. Mitä näiden kahden välille mahtuu, vuosien lisäksi? Avioliittoja, eroja, lapsia, adoptioita, unohtamista, hylkäämistä, kaipausta, katumusta, muistoja. Rautatiet tuovat kaukaisesta pikkukylästä aikuistumisen kynnyksellä olevia lapsia biologisten vanhempiensa luo Shanghain vilinään. Miten käy, kun he löytävät vanhempansa? Miten vanhempien paluu kaupunkiin on sujunut? Kuinka uudet puolisot ja lapset suhtautuvat yllättävään tulokkaaseen menneisyydestä? Mitä tapahtui maalle jätetyille puolisoille lapsineen?

Jännitteitä ei tästä puutu. Seurataan useampaa shanghailaista perhettä, joissa toinen vanhemmista on viettänyt nuoruusvuotensa idyllisessä Xinshuangbannassa. Osa on kertonut nykyiselle partnerilleen menneisyydestään osa ei. Kun kaukaa saapuukin yllättäen kuvioihin edellisessä liitossa syntynyt lapsi, draamaa ei tule puuttumaan. Yksilöt ovat erilaisia, elämäntilanteet samoin. Käydään läpi syitä lähtöön, suhteita entisiin ja nykyisiin puolisoihin, kultaisia sekä kipeitä muistoja, tuskallisia totuuden hetkiä-  ja kurkistellaan mahdollista tulevaisuutta. Educated Youth tarjoilee tunteiden vuoristorataa, mielenkiintoisia kohtaloita, Kiinan sisäisiä kulttuurieroja ja lasten ja vanhempien välisiä siteitä. Ote ei herpaannu missään vaiheessa, henkilöt ja paikat elävät, kuuluvat ja tuntuvat sivuilla vahvasti. Ainoana sekunnin kestävänä ärsytyksenä toimivat mielestäni ajoittain hiukan yhtäkkisyydessään kömpelöt siirtymät menneen ja nykyisen välillä, mutta rikas sisältö sai tuon miinuksen unohtumaan heti kun tarina taas imaisi tiukasti mukaansa.

    

Wednesday, August 10, 2016

Diippiä

Olen ollut jo useamman vuoden koukussa Krista Tippettin juontamiin On Being- haastatteluihin, ja myöhemmin Becoming Wise- podcasteihin. Siksipä odottelin kuin tulisilla hiilillä Tippettin haastatteluihin perustuvat kirjan ilmestymispäivää. Tietenkin olin tilannut kirjan jo ennakkoon, jotta saisin sen käsiini niin pian kuin mahdollista, ja lukeminen alkoi heti kun kirja kolahti postiluukkuun.


Tippett, K. Becoming Wise. Corsair, London, 2016.



Millainen sitten on Becoming Wise. An Inquiry into the Mystery and Art of Living? No ihana tietenkin. Konsepti on yksinkertainen: Tippett on koostanut useammasta haastattelusta palapelimaisen kokonaisuuden, jonka hän nivoo yhteen sillä viisaudella, jonka oma elämänkokemus yhdistettynä inspiroiviin kohtaamisiin todella mielenkiintoisten ihmisten kanssa on saanut aikaan. Millaisia sitten ovat nuo kuuluisat haastattelut? Niissä sukelletaan heti syvälle. Aloitetaan aluksi henkilön henkisellä, tai uskonnollisella taustalla lapsuudessa - ja jatketaan käänteentekeviin hetkiin, opittuihin viisauksiin ja arkielämää suurempiin oivalluksiin (jotka ovat toki sitten osa parempaa arkea). Haastateltavilla on takanaan aimo annos elämänkokemusta ja usein sekä ajan, avointen silmien että rohkeiden tai dramaattisten tapahtumien tuomaa perspektiiviä elämään. Haastateltavien joukossa on usein tieteilijöitä, taiteilijoita, kirjailijoita, runoilijoita, muusikkoja ja eri uskontojen edustajia (tosin tähän mennessä pääasiassa kristittyjä ja juutalaisia). Pohditaan elämää, sen pointtia ja sitä, kuinka sen voisi elää hyvin ja ihmisiksi. Mietitään miksi asiat ovat niin kuin ovat ja miten ne voisivat olla. Uskotaan, toivotaan, tiedetään, tehdään, rakastetaan, kunnioitetaan, ei anneta periksi, uskalletaan, luotetaan ja tutkitaan.

Haastatteluja tarkkaan kuunnelleille tai lukeneille ei kirja anna valtavasti uutta. Itsekin muistin kaikki kirjassa lainatut hienot henkilöt ja kohdat. Tippett on valinnut muutaman pääteeman, joihin kirja keskittyy. Ääneen pääsevät useat haastateltavat 'paloiteltuina' eri osissa ja Tippett kietoo nyytin johdonmukaiseksi lisäten oman näkemyksensä ja hiukan omaa elämäntarinaansa. Kirjan uutuusanti Tippett-fanille taitaakin olla siinä, että itse haastattelijaan tutustuu kirjan kautta paremmin. Toki on ihanaa, että niin monet viisaudet ovat nyt yksissä kansissa ja yhtenä tarinana, vaikka haastatteluista olisikin voinut muodostaa monen monta kokonaisuutta. Elämän suuria kysymyksiä - ja vastauksiakin - hitusen kristillispainotteisesna kokonaisuutena. Paasausta ja käännytystä ei tarvitse pelätä, tässä mennään älyn, ymmärtäväisyyden, kunnioituksen ja rakkauden johdattamana perimmäisten asioiden äärelle. Arvoista puhutaan paljon, ja "pehmeistä" sellaisista. Nimittäin ne usein paljastuvat loppupeleissä kaikkein vahvimmiksi, merkityksellisimmiksi ja tärkeimmiksi.

Jos kirjaa ei saa käsiinsä (ja muutenkin), kannattaa kuunnella noita haastatteluita. Jokaisesta olen oppinut jotakin, monen kohdalla olen ollut kyynelissä, ja aina kuunnellessa palaa usko ihmiskuntaan ja hyvyyteen. Ei mikään pikkujuttu.


"We speak out of what we know and what we have lived."

(Runoilija Elizabeth Alexanderin haastattelusta)

Friday, August 5, 2016

Teetä aamuin illoin

Sain ihanalta ihmiseltä hiukan aikaa sitten lahjaksi teetrilogian. Apua kolmen teen valintaan oli tarjonnut The Tea Centren väki ja lahjapakkaukseen tuli: Stockholm Blend, Masala Chai ja Japanese Lime. Onnistuneet ja monipuoliset valinnat mielestäni. Näitä olenkin sitten nautiskellut nyt talvikuukausina oikestastaan koko ajan päivän mittaan. Japanese Lime on ihanan raikas ja kevyt herättäjä aamuisin, Stockholm Blendin kukkaisuus ja hedelmäisyys sopii mainiosti iltapäivän sulostuttajaksi ja Masala Chai lämmittää viileinä iltoina, kunhan vain muistaa, ettei hörppäile liian tuhteja kupposia juuri ennen uniaikaa, sillä ainakin kaltaiseltani kofeiiniherkkikseltä yöunet menevät vähemmästäkin harakoille! Kaikissa teissä on pääainesten lisäksi mukana luonnollisia aromeja. Sekoitukset ovat kuitenkin niin taitavia, että teelehdet ovat kaikissa pääroolissa.


Kolme kaunotarta aamuauringossa.

Aloitetaan suosikistani: Japanese Lime on ollut aamujeni ilo ja tästä kolmikosta se, jonka pussin pohja tuli vastaan ensimmäisenä. Ronskia senchaa, sitruunaa, limettiä ja sitruunaruohoa tasapainoisena sekoituksena. Tämä on helppo tee, josta saa kolme tuhtia haudutusta. Tätä tuli kiireettöminä aamuina nautittua jättikuppi toisensä jälkeen. Talvikylmällä join tätä luonnollisesti kuumana, paitsi niinä päivinä, jolloin kupponen unohtui tohinassa jonnekin pöydännurkkaan. Kylmänäkin kyllä maistuu, ja investoin tähän teehen takuulla tulevaisuudessa, kun on jääteellekin tarvetta.


Japanese Lime herätyshommissa.

Stockholm Blend (Söderblandning) taas on varsinkin teehen (toistaiseksi) totuttelemassa olevan poikaystävän suosikki. Hän ei ole asiassa yksin liikkeellä, sillä kyseinen tee on The Tea Centren kaikkien aikojen suosituin tee. Mietinkin, miksi muutamalla liikkeen teellä on varsin skandinavisen kuuloiset nimet, ja huomasin hiljattain, että yksi firman perustajista on tietenkin ruotsalanen! Mustaan teehen on sekoitettu appelsiininkuorta, ruusunlehtiä, vaniljaa, safloria, kehäkukkaa ja aprikoosia. Nam. Kyseessä on lukuisista aineksista huolimatta kuitenkin selvä musta tee kukkaisella ja hedelmäisellä vivahduksella. Kolme hyvää haudutusta lähtee lehdistä helposti. Lisäksi tuoksu on kukkaisuudessaan ja hedelmäisyydessään huumaava ja koukuttava. Joskus tällaisten kohdalla mietin, kuinka ihanaa olisi saada joitakin teitä parfyymeinakin!


Stockholm Blendistä ei olekaan juomakuvaa (!), mutta tässä vilkuttaa kirjahyllyn Onni-kissa :)

Masala Chai on pitänyt minut lämpimänä kylmimpinä aamuina ja iltoina - ja aamupäivinä ja iltapäivinä :D Kaneli, inkivääri ja kardemumma saavat veren kiertämään lempeästi. Mukana on mustan teen lisäksi myös ruusun terälehtiä sekoitusta sulostuttamassa. Tämä tukeva tee antaa potkua ja saa koneen käynnistymään ja hyrräämään. Kaneli, inkivääri ja kardemumma tuoksuvat makean mausteiselta ja juuri sopivilta talviteen aineksilta. Tätä olen haudutellut kolme-neljä kertaa menestyksellä. Silloin tällöin olen sekoittanut mukaan hunajaakin, jolloin tuloksena on todellinen talvieliksiiri.


Masala Chai. Taustalla ruisleipä ä (!).


Lukemisen suhteen olen elänyt itselleni epätavallisia aikoja. Yleensä en nimittäin pysty lukemaan kuin kahta kirjaa samanaikaisesti, ja silloinkin toisen ollessa fiktiota, toisen on oltava faktaa. Nyt kuitenkin yöpöydällä on samaan aikaan ollut menossa jopa viisi kirjaa. Kirjat ovat edenneet kaiken lisäksi kutakuinkin samaa tahtia, ja kohta olen loppusuoralla kaikkien loistavuuksien kohdalla. Kummastelen itsekin kuinka näin pääsi käymään, ja ennenkaikkea sitä, kuinka tällainen multilukeminen on kohdallani ollut edes mahdollista sekoittamatta juonia ja unohtamatta yksityiskohtia? Tai keskittymättä ainoastaan pariin kunnolla ja edeten eri tahtiin? Näin on kuitenkin päässyt käymään ja olen sutjakkaan säännöllisin väliajoin vaihtanut tarinasta toiseen. En malta odottaa, että pääsen kertomaan teille näistä lukemistani!

Ensi kertaan siis, ja oikein kivaa viikonloppua kaikille!