Sunday, November 18, 2018

Rahalla saa ja jetillä pääsee (ja muita pika-arvioita)

Viime postauksen jälkeen olen ollut postausvalmiudessa melkein joka ikinen viikonloppu: kirjat sievässä pinossa, läppäri päällä, ja teekupponen käden ulottuvilla. Ja sitten aina tapahtuu jotain: vahinkoja, hätähuutoja, yllätyskutsuja tai -vieraita, kiireellisiä deadlineja, ikuinen univelka, vapaaehtoistöitä, viikon rankkasade - ja sen jälkeinen pyykkivuori... Blogi jää aina jälkimmäiseksi! Nyt kuitenkin otan itseäni niskasta kiinni, ja lähden pienentämään kertynyttä pinoa urakalla.

Pitkästä aikaa tuli kuunneltua äänikirja, tällä kerralla hömppä-sellainen. Mielenkiintoisen nimen vuoksi oli lukulistalleni päätynyt Kevin Kwanin Crazy Rich Asians, joka soi korvissani muutaman työmatkan mennen tullen. Kerrankin olin muuten ajan hermolla lukiessa, tai siis kuunnellessa, sillä novellin pohjalta on laukaistu rom com -leffakin nyt samoihin aikoihin. Leffa on saanut mielenkiintoista kritiikkiä: The Guardian uutisoi Singaporen ei-niin-riemukkaasta vastaanotosta. Vaikka elokuvassa henkilökaarti onkin 100% aasialainen (uutta Hollywoodissa), se kompastui silti Singaporen sisäisiin etnisiin stereotypioihin. Jostain luin myös, että Singaporen kerma ei ollut elokuvan juhlien kuvauksiin tyytyväinen, sillä todellisuudessa kaikki on kirjaa ja elokuvaa paljon mahtipontisempaa! Lähipiirin mutu-palautetta kuunnellessa elokuva on parempi kuin kirja, mutta niin kovasti en koukuttunut, että lähtisin teatteriin katsomaan juuri kuulemani tarinan uudelleen. 

Joka tapauksessa lyhyesti: Crazy Rich Asians tarkastelee kevyellä ja ajoittain humoristisella otteella Singaporen megarikkaita. Rachel ja Nicholas ovat tavanneet Yhdysvalloissa ja suhde on edennyt siihen vaiheeseen, että perhettä pitäisi myös tavata. Nicholasin paras kaveri on menossa naimisiin ja pari päättää matkustaa häihin ja yöpyä Nicholasin perheen luona. Rachel on tietämätön siitä, että Nicholas on yksi Singaporen kerman halutuimmista poikamiehistä ja että Singaporen tehokas juorumylly toimii globaalisti. Minuuteissa tieto Rachelista on kiertänyt ympäri maailman ja Nicholasin äiti saa kuulla poikansa avecin olevan tuntematonta sukuperää oleva amerikkalainen. Skandaali alkaa muhia seurapiireissä...


Kwan, K. Crazy Rich Asians (narrated by Lynn Chen), 13h 53min, Audible, 2015.

Rachel on autuaan tietämätön poikaystävänsä statuksesta, kunnes vastaanotto Singaporessa saa suomut putoamaan silmiltä  ja hengen salpautumaan. Seuraavilla sivuilla kiistellään rahasta, sukujuurista, statuksesta, muodista, ulkonäöstä, sijoituksista, bisneksistä, perinteistä - ja tietenkin rakkaudesta ja 'rakkaudesta' moninaisine motivaatioineen ja seurauksineen. Perinteiden ja modernin törmäyksiä, omaisuuksien ja bisnesten yhdistämistä avioliittojen kautta, luokkaeroja, yllätyksiä, stereotypioita ja ennakkoluuloja ei kirjasta puutu. Yksinhuoltajaäidin kasvattama Rachel on kuin kala kuivalla maalla, mutta en usko, että kukaan yllättyy seuraavasta spoilerista: - - - - - lopulta kaikki päättyy hyvin. Kirja oli kepoinen, mutta silti sen verran mielenkiintoinen, että loppua kohti oli mentävä kiireellä. Kielen vuoksi tätä ei varmasti lue kukaan, mutta kerronta rullaa mukavasti eteenpäin. Sopiva lomakirjaksi ja rantalukemiseksi, tai kun stressin ja kiireen vuoksi aivot on heitettävä narikkaan.

  
****

Lennähdetään seuraavaksi luoteeseen ja 1920-luvun Bombayhin. Sujata Masseyn The Widows of  Malabar Hill, jossa henkirikoksen varjolla tutkiskellaan Intian kulttuurisia traditioita, kolonisaatiota ja erityisesti naisten oikeuksia. Perveen Mistry on yksi Intian ensimmäisistä naisasianajajista. Lakimiehen tytär on joutunut taistelemaan paikastaan kouluajoista saakka, ja sen jälkeen oikeudestaan itsenäisenä aikuisena ihmisenä. Zarahustralainen tausta, brittiläinen bestis ja muslimiasiakas yhdistettynä kaikkien sisäisiin luokkajakoihin ja perinteisiin, sekä uudistuksen tuuliin antaa murhamysteerille tavallisesta poikkeavan alkuasetelman (sanottakoon tässä kuitenkin, että mikään murhamysteerien asiantuntija en kyllä ole, eli voin olla hyvinkin väärässä). Perveen saa naisena tehtäväkseen selittää perintöoikeuteen liittyviä sääntöjä ja oikeuksia kolmelle (saman miehen) leskelle. Asiat kuitenkin kuumottuvat, kun leskien asiainhoitaja löytyy kuolleena ja verisenä suljetun asuinkompleksin sisältä, Perveenin aiemmin paikallejättämä salkku allaan. Perintö- ja murhatutkinta kietoutuvat toisiinsa. Perveenin omat kokemukset antavat erityistä puhtia ja kontekstin naisten oikeuksien puolustamiselle ja kulttuuristen tottumusten kyseenalaistamiselle. Lukija tutustuu Perveenin taustaan takaumien kautta (ja samalla tämä lukija lähettää hiljaisen kiitoksen aikaisemmille sukupolville, jotka ovat naisten oikeuksien puolesta taistelleet).


Massey, S. The Widows of Malabar Hill. Soho, New York, 2018.


"Behnoush had anointed Perveen with kumkum right before the wedding, but this time her mother-in-law's touch felt different. It seemed to sear. Just as the priests had bound Perveen and Cyrus together, this was a formal bonding. To her mother-in-law and everyone else in the community, she was now Bhabhi - a brother's wife."

Tässä kirjassa sohitaan usein pimennossa oleviin paikkoihin, vaikkei sinne jäädä kovin pitkäksi aikaa asioita analysoimaan. Mielenkiintoista luettavaa silti - ja herkullista. Intialaisesta keittiöstä pitäville kirjassa löytyy aika ajoin himottavia ruokakuvauksia - tai sitten luin vain kirjaa nälkäisenä ja nostalgisena, ja pelkkä ruokalajin nimi sai muistojen uumenista tuoksut ja maut ponnahtamaan esille! The Widows of Malabar Hill oli kerta kaikkiaan koukuttava ja jännittävä tarina, jonka varjolla naisten oikeuksia ja luokkajakoja sai pohdiskella monelta kannalta ja samalla kiittää onneaan tunnistaen, että sentään jotain edistystä on asian suhteen tapahtunut ja tapahtumassa suurimmassa osassa maailmaa. 

****

Sitten Suomeen - ja myös Ranskaan ja Yhdysvaltoihin, jonne Tua Harnon Ne jotka jäävät meidät vie. Tässä poraututaan sukupolvien selkäytimissään kuljettamiin, usein tiedostamattomiin perintöihin: pelkoihin, oletuksiin, odotuksiin arvoihin ja käyttäytymismalleihin, jotka muovaavat itse kustakin sen millaisia he ovat. Vaikka eihän mitään ole koskaan hakattu kiveen, kun on ihmisistä kyse, ja muutos on aina mahdollinen. On Frida, rikkoutunut isänsä Raimo, isän isä Poju, ja tämän vanhemmat Siri ja Per.

Harno, T. Ne jotka jäävät. Otava, Helsinki, 2013.


"Hilkan suu pusertui luiseksi viivaksi ja rystysistä katosi väri, kun hän piti kiinni tiskipöydästä. Miten kaikki hänen ajatuksensa olivatkin niin vääriä. Poju huomautti hänelle kerta toisensa jälkeen hänen väärästä tavastaan kävellä (liian nopea ja köpöttelevä), hänen huolimattomista kattauksistaan (aterimia puuttuu), hänen matelevasta ja pelokkaasta uskonnollisuudestaan (joka on nykyajassa naurettava). Hän kuuli matalaa puheensorinaa olohuoneesta. Ehkä he puhuivat hänestä. Anoppi huomauttaisi, kuinka raskasta voi olla nuoren äidin jäädä yksin, kun heillä ei ole kotiapulaistakaan."

Frida oireilee parisuhteessaan. On selvää, että vanhempien ero ja erilaisuus ovat vaikuttaneet Fridan kykyyn sitoutua. Fridan - ja isän lempimusiikin - mukana pohditaan isäsuhdetta ja isän mielen sairastumista, mutta syyt löytyvät syvempää ja kauempaa. Lähdetään isoisä Pojun mukaan, ja kuullaan hänen tarinansa. Poju etsii onnea ja rakkautta läheltä ja kaukaa. Mikään ei kuitenkaan riitä tai solju kovin mallikkaasti yriyksistä huolimatta. Ja kun ympäristö muuttuu ja roolit muuttuvat, alkaa Raimokin hukkua kaikkeen muutokseen. Frida saa aikuisiällä tilaisuuden katkaista suvun epäterveet lonkerot, jotka hamuavat häntä vuosikymmenten takaa.    

No comments:

Post a Comment

Suuri kiitos kommentistasi!